Autourheilu on meillä suomalaisilla verissä, ja olemme kautta aikojen fanittaneet kylmähermoisia kimiräikkösiä ja huipputaitavia arivatasia. Osa päätyy myös itse ratin taakse harrastamaan. Maailman myllerryksissä autourheilukin on muutosten pyörteissä – yhtenä esimerkkinä siitä on perinteisten lajien rinnalle noussut digitaalinen autourheilu.

Mistä tie autourheilun pariin tavallisimmin alkaa? ”Karting on se perinteisin laji, josta monet aloittavat autoiluharrastuksensa. Kartingin voi aloittaa jo hyvin nuorena, sillä harrasteluokkaan pääsee mukaan jo 6-vuotiaana. Lajin rinnalle on hiljattain noussut crosskart, joka vastaa kartingia, mutta sitä ajetaan sorapintaisella radalla. Yleensä lapsen autourheilun aloittaminen saa sysäyksen vanhempien kiinnostuksesta tai harrastuneisuudesta lajiin, ja monesti ratissa nähdään toisen tai kolmannen polven kuskeja”, kertoo AKK-Motorsport ry:n valmennuspäällikkö Tuomo Nikkola.

AKK-Motorsport ry on suomalaisen autourheilun kattojärjestö, joka edustaa Suomea Kansainvälisessä Autoliitto FIA:ssa. Sen tehtävä on mahdollistaa autourheilun harrastaminen Suomessa ja toimia suomalaisen autourheilun johtavana tukijana, mahdollistajana, turvaajana ja innostajana. AKK-Motorsport ry koostuu noin 300 jäsenyhdistyksestä, joissa jäseniä on yhteensä noin 25 000.

Iän karttuessa kuljettajalla on mahdollisuus valita oma lajinsa kiinnostuksen kohteidensa mukaan. Virallista ajokortti-ikääkään ei kaikkien lajien parissa tarvitse odotella. ”Esimerkiksi rallin ajamisen voi aloittaa erikoiskokeilla jo 15-vuotiaana, samoin rata-autoilun ja formulan”, kertoo Nikkola. Autourheilun lajikentällä on Nikkolan mukaan laaja tarjonta, eikä kaikkien tarvitse tavoitella formula ykkösiä: ”Lajeja on mahdollista harrastaa myös leppoisammassa harrastusmielessä ja kaikille löytyy kyllä sopivia lajeja ja sarjoja.”

Toki myös aikuisia harrastajia tulee mukaan autourheilun pariin. ”Osa on fanittanut autourheilua pitkään ja elämäntilanteen niin salliessa päättävät itse istua ratin taakse. Jonkin verran on myös sellaisia harrastajia, jotka ovat pitäneet taukoa ajamisesta ja palaavat sitten myöhäisemmällä iällä nuoruudenharrastuksen pariin”, valottaa Nikkola.

Digitaalinen harrastaminen kasvaa

Moottoreilla varustettujen ajoneuvojen rinnalle on viime vuosina noussut digitaalinen autourheilu. ”Tämä on hyvin tervetullut laji, sillä digitaalisen autourheilun pariin tulee myös lapsia ja nuoria, joiden vanhemmilla ei ole taustaa tai omaa kiinnostusta autourheiluun. Myös taloudelliset panostukset ovat erityisesti harrastuksen alussa maltillisemmat eikä ajoneuvojen kuljetus- tai säilytystiloja tarvita – eikä huoltotaitoja”, naurahtaa Nikkola.

Perinteisen autourheilun parissa on viimeisen 10 vuoden aikana nähty hienoinen harrastajamäärien lasku, joka Nikkolan mukaan johtuu paljolti suurten ikäluokkien ”eläköitymisestä”. ”Digitaalinen puoli sen sijaan kasvaa ja kompensoi harrastajamääriä kokonaisuudessaan. Laji kehittyy koko ajan ja se on jo nyt mullistanut autourheilua; tapahtumissa ei tarvitse olla fyysisesti paikalla, vaan osallistujat voivat tulla mukaan verkon kautta ja osallistua mistä päin maailmaa tahansa. Digitaalinen autourheilu on tulevaisuuden juttu jo ympäristön näkökulmastakin”, tuumaa Nikkola.

Miltä sitten näyttää perinteisemmän autourheilun tulevaisuus Suomessa pidemmällä tähtäimellä? ”Olisipa kristallipallo, josta näkisi mitä tulevaisuudessa tapahtuu”, pähkäilee Nikkola. ”Viimeisen kolmen tai neljän vuoden aikana on tapahtunut jo sellainen myllerrys, että on vaikea arvailla mihin maailma menee. Polttoaineen hinnan nousu vaikuttaa meihin tietysti, samoin osien ja varusteiden kallistuminen sekä saatavuuden haasteet. Vaakakupissa ovat sitten kuitenkin samalla pitkät autourheilun perinteet ja intohimo, joka meillä suomalaisilla autourheiluun on. Meillä on myös potentiaalisia nuoria kuskeja ja laaja harrastajapohja, jonka ylläpitäminen on liiton tärkein tehtävä ja siinä onnistuminen on täysin omissa käsissämme”, pohtii Nikkola. 

Flying Finn -toiminta tukee nuorten harrastamista

Flying Finn on liiton ja suomalaisen autourheilun nuorisopolku. ”Flying Finn -toiminnan alla järjestetään muun muassa avoimia kokeilutilaisuuksia ja tuetaan jo mukana olevia harrastajia valmennus- ja ohjaustoiminnan kautta. Meillä on myös hanke, jossa lahjoitamme kumppaniyritysten hankkimia karting-autoja seurojen käyttöön”, kertoo Nikkola. 

Flying Finn Academy on autourheilun juniorimaajoukkuerinki. ”Tällä porukalla on jo kovempia tavoitteita ja heillä on tavoitteenaan selvittää, mihin rahkeet autourheilussa riittävät”, kertoo Nikkola. 

Academyn jäsenet pääsivät hyödyntämään Urheiluopistosäätiön AKK:lle myöntämää apurahaa, sillä sen avulla maajoukkue on leireillyt tänä vuonna Pajulahdessa jo useamman kerran.

”Meillä oli Pajulahdessa kolme kauteen valmistavaa leiriä heti alkuvuodesta. Säätiön myöntämä apuraha tuli siis hyvään käyttöön ja todelliseen tarpeeseen! AKK:lla on yhteistyösopimus Pajulahden kanssa ja kaikki liiton valmennustoiminta on keskitetty sinne, joten muutoinkin hyödynnämme opiston huippuolosuhteita. Pajulahdessa on puitteet viimeisen päälle”, kehaisee Nikkola.