Japanista lähtöisin oleva judo on maailman suosituin kamppailulaji. Judon harjoittelijan, judokan, tavoitteena on heittää vastustaja selälleen hallitusti ja voimalla – tai ottelun edetessä mattokamppailuksi – voittaa sidonnalla, kuristuksella tai käsivarsilukolla.

Suomessa lajin koulutus- ja valmennusjärjestelmien kehittämisestä vastaa Suomen Judoliitto. Liitolla on noin 100 aktiivista jäsenseuraa ympäri maan. “Judoliitolla on monenlaisia tehtäviä. Toimimme muun muassa seurojen etujärjestönä, järjestämme ja organisoimme koulutuksia, ylläpidämme jäsenrekisteriä ja toimimme linkkinä kansainvälisiin liittoihin ja tahoihin. Lisäksi maajoukkuetoiminnan pyörittäminen on yksi tärkeimmistä tehtävistämme”, kertoo liiton valmennuspäällikkö Otto Favén.

Favén kertoo judon harrastajamäärien olevan hienoisessa laskussa Suomessa, mutta valoa tunnelin päässä kuitenkin on: ”Pidemmällä aikavälillä judon harrastajien määrän on valitettavasti laskenut hieman ja yksi selittävä tekijä on muun lajitarjonnan lisääntynyt valikoima. Korona-ajan vaikutuksista meillä ei ole vielä tarkkaa tietoa, mutta näppituntumalta voin arvioida, että jonkin verran harrastajia on pudonnut pois, ei kuitenkaan kriittisiä määriä.”

”Positiivista on kuitenkin, että nyt syksyn signaalit seuroista ovat olleet valoisia: uudet kurssit ovat olleet todella suosittuja! Seurat ovat tehneet hyvää työtä esimerkiksi lajin ja kurssien markkinoinnissa; judo näkyy entistä useammin vaikkapa sosiaalisessa mediassa”, kiittelee Favén. 

Favénin mukaan suurin kysyntä on muksujudon, eli 6-8-vuotiaiden harrastajaryhmille. ”Kaikenikäiset ja tasoiset ovat toki tervetulleita mukaan harrastamaan judoa ja useissa seuroissa on myös aikuisille harrasteryhmiä. Judon kilpailutoiminta on vain keihäänkärki, eli kaiken tasoista leppoisampaankin harrastamista on runsaasti tarjolla”.

Mitkä ovat Favénin mielestä judoharrastuksen parhaita puolia? ”Lapsille ja nuorille judo on monipuolinen harrastus, joka kehittää erilaisia perustaitoja ja fyysisiä ominaisuuksia. Se antaa hyvät lähtökohdat myös moneen muuhun lajiin ja toimii oivallisena tukilajina toisille lajeille. Judossa painotetaan toisten kunnioittamista ja hyviä käytöstapoja, joten näen että laji on myös kasvatuksellisesta näkökulmasta oivallinen. Lisäksi judoon liittyy tiettyjä toistuvia rutiineja; harjoitukset aloitetaan ja päätetään aina tietyin toimenpitein ja edellytyksenä on, että harjoitukseen todella keskitytään eikä sen aikana puuhata muuta. Laji on siis mainio keskittymisharjoitus – niin lapsille kuin aikuisillekin!” kertoo Favén. 

Huippuryhmällä tavoitteena Pariisi

Judoliitto on viime aikoina tehnyt suuria panostuksia suomalaisen huippujudon ja maajoukkuetoiminnan edistämiseksi. ”Olemme tehneet merkittäviä rahallisia panostuksia laadukkaamman ja tuottavamman maajoukkuetoiminnan rakentamiseksi. Suomen viimeisin aikuisten arvokisamitali on 90-luvulta, joten petrattavaa riittää. Meillä on paljon työtä tehtävänä, mutta nyt meillä on tiivis huippuryhmä, jolla on melko tuore huippuammattitaitoinen valmentaja ja jonka päivittäisvalmennus on keskitetty Urhea-halliin – tämä tarkoittaa sitä, että lajin kärki voi harjoitella jatkuvasti yhdessä”, valottaa Favén.

”Huippuryhmä ei ole kuitenkaan ainut, johon panostetaan, vaan takana on tulossa paljon lupaavia urheilijoita, ja heitä ei ole unohdettu. Panostamme myös jatkuvuuteen ja tulevaisuuteen. Ovi ei ole keneltäkään huipulle tähtäävään harjoitteluun sitoutuvalta kiinni”, lisää Favén.

Huippuryhmällä on tähtäimessään Pariisin olympialaiset, ja osalla tavoite on myös vuonna 2028 järjestettävissä Los Angelesin olympiakisoissa. ”Tavoitteena on, että meillä olisi parin urheilijan edustus Pariisissa ja kolme tai neljä urheilijaa Los Angelesin kisoissa”, kertoo Favén.

Urheiluopistosäätiöltä tukea maajoukkueen ja yläkoululaisten toimintaan

Maajoukkue on saanut toimintaansa tukea myös Urheiluopistosäätiön apurahoista. ”Korkean paikan harjoittelu kuuluu vakinaisena osana maajoukkueen harjoitteluohjelmaan. Syksyisin joukkueella on tapana majoittua ensin Pajulahden alppimajoissa ja matkustaa sitten ulkomaille jatkamaan korkean paikan harjoittelua. Säätiön meille myöntämä apuraha on ollut valtava apu ja auttaa meitä kattamaan Pajulahden majoituksen kuluja”, kiittelee Favén.

Urheiluopistosäätiön tukea on Favénin kertoman mukaan kohdistunut myös Pajulahdessa järjestettävän yläkoululeirityksen valmennuskulujen kattamiseksi: ”Judon yläkoululeiritykset on nyt keskitetty Pajulahteen ja tavoittelemme leirille entistä runsaampaa osallistujamäärää, joten valmentajiakin tarvitaan mukaan enemmän”. Toivotaan, että leireillä syttyy uusia tulevaisuuden judotähtiä! 

Lähteet: Suomen Judoliitto, judo.fi