Muutama vuosi sitten jääkiekkokentiltä tuttu Jyrki Louhi pohti, millä tavoin olisikaan mahdollista yhdistää oma urheilutausta ja kokemukset ammattimaisesta urheilijan urasta, halu auttaa nuoria urheilijoita ja nykyinen ammattitaito omistaja- ja kasvuyrityksiin sekä startup-urheilijoihin keskittyvänä verotuksen asiantuntijana. Ajatuksen hauduttua ja pitkän suunnittelutyön tuloksena syntyi Sport Fund -rahasto, joka osallistuu aktiivisesti urheilijan kehittymisen prosessiin.

Sport Fundin toimintamalli on tiivistettynä seuraavanlainen: rahastoon on kerätty sijoittajilta 1,8 miljoonaa euroa. Rahastoon valitaan yhteensä 18 urheilijaa, jotka ovat iältään 16-22-vuotiaita – nämä urheilijat perustavat itselleen osakeyhtiön, jonka tulos muodostuu esimerkiksi palkintorahoista ja kaupallisista yhteistöistä. Sport Fund -rahastosta jokainen urheilija saa lähtökohtaisesti käyttöönsä yhteensä 100 000 euroa; 25 000 euroa neljänä vuotena ja tästä vastikkeena urheilija luovuttaa yhtiönsä osakkeita rahastolle. Tilikauden päättyessä urheilijan osakeyhtiön tuloksesta osa maksetaan rahastolle, joka tavoittelee neljän prosentin vuotuista tuottoa.

”Sport Fundin ydintarkoituksena on tuoda yrittäjyyden malli myös urheilumaailmaan ja nostaa urheilijoiden ammattilaisuus samalle tasolle kuin yrittäjillä muutoin yleisesti on. Aikaisemmin on voitu ajatella että urheilija on ”vain” urheilija ja hänen oikea ammattinsa on jossain toisaalla, mutta nykypäivänä urheilu on iso bisnes ja urheilija oikea ammatti. Yksi tavoitteistamme on, että Sport Fund -rahaston avulla syntyisi impulssi, joka auttaisi urheilun ammattilaisuuden ja samalla nuoren urheilijaidentiteetin rakentumisessa”, kertoo idean isä Jyrki Louhi.

Sijoittajat ja asiantuntijatiimi urheilijoiden tukena

Sport Fundin asiantuntijatiimiin kuuluvat KPMG:llä työskentelevän Louhen lisäksi uransa päättäneet huippu-urheilijat Tanja Poutiainen-Rinne, Hanna-Maria Hintsa, Laura Lepistö, Samppa Lajunen, Thomas Johanson, sekä hallituksen puheenjohtaja Jussi Rouhento. ”Esikuvien merkitystä ei voi urheilumaailmassa väheksyä. Asiantuntijaporukan jäsenet toimivat rahaston urheilijoiden esikuvina ja tukena, ja tämä on äärimmäisen suuri lisäarvo mukaan valituille urheilijoille. Toivon, että näistä urheilijoista taas kasvaa esikuvia tuleville sukupolville, ja tämä taas omalta osaltaan ruokkii sekä urheilun kiinnostavuutta että sen ammattimaistumista”, pohtii Louhi.

Pääomasijoittajia rahastoon saatiin mukaan 32, ja projektiin sitoutui niin yksityishenkilöitä kuin yrityksiäkin. Sijoittajien saaminen mukaan ei Louhen mukaan ollut kovinkaan vaikeaa; hyvä tarina ja globaali innovaatio helpotti idean myymistä: ”Vaikka meillä ei ole mitään referenssejä emmekä vielä voi todentaa, että rahasto tuottaa sijoittajille varmasti voittoja, lähti mukaan kuitenkin upea määrä rohkeita ja urheiluhenkisiä sijoittajia. Innokkaiden tukijoiden joukko yllätti laajuudellaan, mutta tästä yllätyksestä voi olla pelkästään iloinen!”

Tavoitteena luoda urheilijoille mahdollisuudet menestyä

Sport Fundiin valitaan mukaan yhteensä 18 nuorta urheilijaa. Valinnoissa huomioidaan esimerkiksi urheilijan tausta, ikä, laji, tiimi, tekemisen taso, motivaatio ja yleinen ymmärrys huippu-urheilusta. ”Jokaisen urheilijavalinnan kohdalla käydään läpi pitkä ja läpinäkyvä tie valintaprosessista erilaisiin sopimusjuridisiin hallintotöihin asti”, valottaa Louhi. Tiimiin on nimetty jo muutamia urheilijoita, ja lisävalintoja tullaan tekemään Louhen mukaan mitä todennäköisimmin loppukeväästä sekä kesän jälkeen.

Louhen mukaan rahaston tavoitteena on luoda urheilijoille mahdollisuudet kehittyä, ei luoda paineita, holhota tai ohjeistaa liikaa urheilijoita heidän valinnoissaan. ”Rahaston tavoitteena on tukea urheilijoita ilman että asetamme minkäänlaisia tulostavoitteita –  tärkeämpiä ovat suoritustavoitteet ja prosessitavoitteet ja kun niistä suoriutuu hyvin, täyttyvät varmasti tulostavoitteetkin. Meidän tehtävämme on luoda ympäristö ja mahdollisuudet, joissa urheilija voi kehittyä ja menestyä. Sport Fund haluaa ehdottomasti kunnioittaa urheilijan tekemiä ratkaisuja. Kaikki lähtee urheilijasta, ihmisestä ja hänen tarpeistaan. Urheilija on subjekti, ei objekti. Lisäksi haluan painottaa, että Sport Fund on uusi vaihtoehto urheilijan taloudelliseen menestymiseen – se ei vie pois muita rahoitusvaihtoehtoja tai teitä menetykseen”, kertoo Louhi.

Mitkä sitten ovat rahaston pitkän aikavälin tavoitteet ja näkymät? ”Tietysti toivon, että rahaston avulla pystymme osoittamaan selkeitä syy-seuraussuhteita; että panostukset ja järjestäytynyt toiminta urheilijan taustalla kiihdyttää urheilijan ammattilaisuutta ja urheilullista menestymistä. Tavoitteena on tietysti myös, että urheilijoiden lisäksi sijoittajat ovat tyytyväisiä sijoituksiinsa ja kokevat urheilijoiden tukemisen monelta kantilta kannattavaksi. Pidemmän tähtäimen tavoitteena toivoisin, että urheilun ympärille saataisiin luotua vieläkin tiiviimpi ekosysteemi, jossa uskotaan urheilijoiden menestyksen buustaamisen hyötyihin ja nähdään hyöty uusien idoleiden synnyssä”, pohtii Louhi.

Urheiluopistosäätiö merkittävä sijoittaja

Urheiluopistosäätiö lähti Sport Fund -rahastoon mukaan merkittävällä 100 000 euron sijoituksella.”Rahastoon oli tärkeää saada ankkurisijoittajia, joista Urheiluopistosäätiö oli yksi merkittävimmistä. On hienoa, että Suomessa on urheilusta syttyvien yksityishenkilöiden lisäksi myös urheiluun keskittyviä instituutioita, jotka ovat halukkaita sijoittamaan nuorten urheilijoiden kehittymiseen”, kiittelee Louhi.

Urheiluopistosäätiön toimitusjohtajan Jukka Hakon mukaan säätiö haluaa mahdollisuuksiensa mukaan ennakkoluulottomasti olla kehittämässä uudenlaisia tapoja tukea urheilua. “Huippu-urheilu on kiistatta yhä enemmän ammattimaista. Siksi urheilijoiden kannattaa hyödyntää tällaista uutta mallia, jos pääsevät siihen mukaan. Toivomme, että Sport Fundiin valittavat urheilijat pystyvät hyödyntämään myös säätiön omistaman Liikuntakeskus Pajulahden palveluja”, Hako tiivistää.