Urheiluopistosäätiö on mukana tukemassa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) projektia, jossa kerätään ja analysoidaan dataa korkean paikan harjoittelun vaikutuksista urheilijan suorituskykyyn.

”Kyseessä on projekti, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa korkean paikan harjoittelun vaikutuksista urheilijoiden ja valmentajien käyttöön ja samalla edistää erilaisten kestävyyslajien yhteistyötä”, kertoo KIHU:n johtava asiantuntija Ari Nummela. ”Käytännössä siis keräämme verinäytteitä ja teemme seurantamittauksia urheilijoilta, jotka joko majoittuvat alppimajaolosuhteissa Suomessa tai aidosti korkeissa olosuhteissa ulkomailla. Kaiken kaikkiaan eri lajeja on mukana 13, mutta aktiivisimmin tässä projektissa ovat olleet kestävyysjuoksu, kilpakävely, maastohiihto sekä suunnistus”, valottaa Nummela.

Pajulahti tiiviisti mukana projektissa ja kestävyysurheilun kehittämisessä

Liikuntakeskus Pajulahti on tiiviisti mukana projektissa sekä laajemmin suomalaisen kestävyysurheilun kehittämisessä. ”Pajulahden yksi erityistehtävistä on kestävyysurheilun kehittäminen Suomessa ja pyrimme toteuttamaan tätä tehtäväämme monin tavoin. Meillä on puitteet suorittaa korkean paikan harjoittelua alppimajaolosuhteissa ja majoitus- ja harjoitteluolosuhteiden lisäksi näen, että meillä Pajulahdessa on myös arvokasta osaamista kestävyyslajien osalta. Voimme siis hyvien puitteiden lisäksi tarjota myös sisältöä niin urheilijoille kuin valmentajillekin. Toki mietimme jatkuvasti millä muilla tavoin voimme toteuttaa erityistehtäväämme ja kehittää palvelujamme ja osaamistamme kestävyysurheilun verkoston hyödynnettäväksi”, kertoo Pajulahden valmennuskeskuksen johtaja Tero Kuorikoski.

”Tällä hetkellä kaikki kahdeksan alppimajaamme ovat oikeastaan jatkuvassa käytössä – osa majoittuvista urheilijoista on mukana tutkimusprojektissa ja heidän veriarvojaan mitataan, osan majoittuminen taas ei linkity projektiin mitenkään. Kuitenkin, vaikka dataa ei kerätäkään kaikilta majoittuvilta urheilijoilta eikä kaikkia tuloksia voi todentaa tieteen keinoin, voi alppimajojen korkean käyttöasteen ja suomalaisten kestävyysurheilijoiden menestyksen välillä vetää jonkinlaisia johtopäätöksiä. Olin todella ilahtunut, että suomalaisilla eturivin kestävyysjuoksijoilla viime kesä sujui tuloksellisesti todella mallikkaasti – syitä on tietysti monia mutta uskon ja toivon että Pajulahden alppimajoilla oli nousujohteiseen tuloskehitykseen oma osuutensa”, iloitsee Kuorikoski. 

Suomessa kestävyysurheiluverkosto luottaa yhteistyön voimaan

Sekä Nummela että Kuorikoski korostat yhteistyön tärkeyttä suomalaisessa kestävyysurheilussa. ”Meillä on tiivis 13 lajin kestävyyslajiverkosto, jossa tietoa ja osaamista jaetaan avoimesti. On erityisen tärkeää pyrkiä jakamaan tietoa ja antaa sitä kaikkien käyttöön, ei pitää sitä vain jonkin tietyn lajin piirissä. Verkoston yhteisenä tavoitteena on kehittää suomalaista kestävyysurheilua ja sen parissa toimivien tietotaitoa ja valmennuksen tasoa”, kertovat molemmat.  

”Korkean paikan harjoittelun projektin osalta – sekä tietysti muiden aiheiden osalta – tuloksia ja tietoa jaetaan avoimesti ja aktiivisesti koko verkostolle. Tärkeimpänä kanavana meillä on kestävyyslajien yhteistyöryhmän suunnittelemat liveseminaarit, joita järjestämme joka syksy kolme kappaletta. Seminaarien puheenvuorot ovat nähtävillä KIHU:n Youtube-kanavalla, jossa niitä on katsottu yli 30 000 kertaa mikä on mahtava määrä”, iloitsee Nummela.

Toinen merkittävä verkoston tapaamispaikka on Pajulahdessa järjestettävä Kestävyysseminaari, jonka lisäksi Pajulahti tukee verkoston tapaamisia myös muina ajankohtina. ”Yksi panoksemme kestävyyslajien puolesta on järjestää säännöllisiä tapaamisia suomalaisen kestävyysurheiluverkoston kesken. Kestävyysseminaarin on niistä merkittävin, ja siihen osallistuu kestävyyslajien osaajia niin kotimaasta kuin ulkomailtakin”, kertoo Kuorikoski. ”Tällä hetkellä uudistamme yhteisvoimin myös Pajulahden ylläpitämää kestavyys.fi -verkkosivustoa, johon pyrimme keräämään laajasti tietoa lajien käyttöön”, lisää Nummela.

Tavoitteena tuottaa laajaa joukkoa hyödyttävää tietoa

Korkean paikan harjoittelun osalta dataa on kerätty ja analysoitu kolmen vuoden ajan, ja projekti saavuttaa päätepisteensä vuoden 2021 lopulla. ”Vaikka tämä projekti päättyykin, otamme työn alle varmasti uuden kestävyyslajeja koskevan projektin, jolla toivomme hyödyttävän jälleen mahdollisimman laajaa joukkoa”, Nummela suunnittelee. 

”Pajulahdelle on toki arvokasta, jos nyt tällä kolmen vuoden projektilla voidaan vahvistaa sitä tietoa, että korkealla harjoittelu ja majoittuminen alppimajoissa on hyödyllistä ja järkevä osa valmennuksen kokonaisuutta. En ihmettelisi yhtään, jos tulevaisuudessa alppimajoja hyödynnettäisiin myös muiden kuin kestävyyslajien harjoittelussa ja tällaisia keskusteluja on käytykin joidenkin lajien kanssa. Ylipäätään on tärkeää, että niin korkean paikan harjoittelusta, kuin muistakin teemoista syntyy kotimaista tutkimustietoa, jota kautta tietotaito lisääntyy ja valmennuksen taso meillä täällä Suomessa nousee. Suomessa tuotetun tiedon lisäksi tietoa voidaan tietysti jakaa ja täydentää kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa”, Kuorikoski päättää.