TUL on työläisurheiluseurojen keskusjärjestö, jonka yksi keskeisimmistä tavoitteista on lisätä liikunnan yhdenvertaisuutta ja kaikenlaisten liikkujien mahdollisuuksia urheiluharrastukseen lajista riippumatta. Saman päämäärän edistämiseksi toimii myös Urheiluopistosäätiö, joka on tukenut TUL:oa vuosien varrella muun muassa sen soveltavaan liikuntaan liittyvissä hankkeissa.
Muun muassa teline- ja joukkuevoimisteluun keskittyneessä urheiluseura Tampereen Sisussa on ollut Special Olympics -valmennusryhmiä rytmisessä voimistelussa jo vuodesta 2018. Soveltavan liikunnan ryhmien valmentajina toimivat tällä hetkellä Mari Mieskonen, Eeva Savolainen ja Maria Kyllönen. Mieskonen on valmentanut vastaavanlaista ryhmää myös aiemmassa voimisteluseurassaan Vantaalla.
”Olin Tartossa voimistelukilpailuissa vuonna 2013, kun minulla ensimmäistä kertaa heräsi ajatus, että haluaisin lähteä valmentamaan soveltavan liikunnan ryhmää. Näin siellä USA:sta kotoisin olevan Special Olympics -joukkueen esityksen, joka oli hyvin liikuttava ja inspiroiva. Ajattelin, että tämä tunne kertoo nyt jostain”, Mieskonen kuvailee.
Pian Mieskonen hankkiutuikin ESLU:n (Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu) koulutukseen, jossa kerrottiin peruskäytänteitä soveltavan liikunnan nivomiseksi osaksi urheiluseuraa. Sen jälkeen urheiluseura alkoi mainostaa ryhmää ja hankkimaan siihen valmennettavia, jotka löytyivät nopeasti. Sama ryhmä toimii edelleen Vantaalla uuden valmentajan voimin.
Suuria tunteita ja onnistumisen kokemuksia
Tampereen Sisulla on yhteensä kolme soveltavan liikunnan ryhmää, jotka koostuvat yli 20 voimistelijaharrastajasta. Ryhmien jako on tehty riippuen urheilijoiden iästä sekä taito- ja motivaatiotasosta.
Ryhmien toinen valmentaja Eeva Savolainen on ollut mukana soveltavien valmennuksessa syksyn 2023 alusta. Hänen mukaansa soveltavien ohjaaminen on ollut antoisaa, vaikka muihin ryhmiin verrattuna valmennus vaatiikin hieman enemmän tarkkaavaisuutta.
”Soveltavien liikkujien ryhmissä on hyvä, että etenkin isommilla ryhmillä on kaksi valmentajaa mukana. Treenien sisältö on melko samanlainen kuin muillakin urheilijoilla sillä erotuksella, että asioita kerrataan hieman enemmän ja tahti on hieman rauhallisempi”, Savolainen sanoo.
”Soveltavien ryhmien liikkujat näyttävät tunteensa, niin ilon kuin surun, keskimäärin isommin kuin muut. Kannustamisen ja tsemppauksen merkitys korostuu, mutta toisaalta myös onnistumisista nauttiminen. Kun tunteet näytetään vahvemmin, on niihin tilanteisiin myös helpompi valmentajana puuttua”, tuumaavat niin Savolainen kuin Mieskonenkin.
Esteistä mahdollisuuksia toiminnan rikastamiseksi
Mieskonen ja Savolainen ovat yhtä mieltä siitä, että tasavertainen oikeus liikkua koskettaa ihan kaikkia, ja urheiluseurojen olisi hyvä tarjota yhä enemmän mahdollisuuksia myös erityistä tukea vaativille henkilöille liikkumiseen.
”Liikunta voi olla paikka, jossa tulee onnistumisia, vaikka muussa elämässä olisi haasteita ja vaikka koulu ei sujuisi niin hyvin”, he huomauttavat.
TUL:n tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Satu Järvinen on samoilla linjoilla Mieskosen ja Savolaisen kanssa siitä, että urheilun yhdenvertaisuuden eteen on tehtävä entistä enemmän töitä, vaikka soveltavan liikunnan toimintaa on kasvatettukin ympäri Suomen.
”Syy, miksi olen mukana TUL:ssa on se, että haluan lisätä liikuntakentän moniäänisyyttä ja aktiivisesti pyrkiä rikkomaan sellaisia rakenteita, jotka sulkevat toisia ulos ja toisaalta luomaan käytänteitä, joiden kautta liikunta ja urheilu olisivat saavutettavia mahdollisimman monille”, Järvinen kertoo.
TUL:n tasa-arvovaliokunnan toiminnassa pyritään nostamaan seurojen saavutuksia yhdenvertaisuuden edistämisessä esiin ja kannustamaan seuroja jakamaan keskenään hyviä toimintamalleja. TUL:lla on tälläkin hetkellä käynnissä useampia hankkeita, jotka kannustavat seuroja soveltavaan liikuntaan.
”Soveltavaa liikuntaa saa tuoda vieläkin rohkeammin esiin, ja toiminnan kehittämisessä on myös hyvä kuulla heitä, joita se koskettaa, eli monenlaisia liikkujia. Seuroissa saatetaan pelätä sitä, ettei heillä ole soveltavan liikunnan toteuttamiseksi työkaluja, mutta juuri niitä me pyrimme tarjoamaan muun muassa koulutuksilla ja tekemällämme vaikuttamistyöllä”, Järvinen kertoo.
”Kun tieto lisääntyy ja asia näkyy, muutkin saavat siitä koppia ja inspiraatiota”, hän painottaa.