Lahden alueella kehitetään paraikaa Lahti-Pajulahti yleisurheilukeskusta, jonka tavoitteena on tarjota alueen urheilijoille laadukkaampaa arkea huippu-urheiluympäristössä. Urheiluopistosäätiö on mukana tukemassa kehityshanketta taloudellisesti.

Yleisurheilukeskuksen kehittämishankkeen keskiössä ovat Lahden Ahkera sekä Liikuntakeskus Pajulahti. Hankkeessa aloitteen tekijänä toimi Suomen Urheiluliitto, joka on tällä hetkellä myös sen suurin mahdollistaja. Tukijoukoissa kulkevat myös Urheiluopistosäätiö sekä Päijät-Hämeen Urheiluakatemia. 

Hankkeen ydintavoitteena on rakentaa Liikuntakeskus Pajulahdesta alueen yleisurheiluyhteisölle yhteinen alusta, josta hyötyvät sekä urheilijat että heidän valmentajansa. Urheilu-uran lisäksi huomioidaan myös opiskelun ja urheilun yhdistävän kaksoisuran toteuttaminen. 

”Urheilijoiden päivittäisvalmennus yleisurheilussa tapahtuu tällä hetkellä enimmäkseen Lahden keskustan tuntumassa. Tavoitteenamme on, että nuoret yleisurheilijat, jotka opiskelevat toisella tai siitä ylemmillä koulutusasteilla, voisivat asua opistolla ja näin ollen myös harjoitella meillä päivittäin. Laadukkaan harjoitteluympäristön lisäksi kaksoisuran toteuttaminen Pajulahdessa ja Lahden seudulla on mahdollista”, kertoo Janne Lahtinen, joka toimii tällä hetkellä Lahti-Pajulahti yleisurheilukeskuksen koordinaattorina sekä opettajana Pajulahdessa.

”Pajulahdessa on ollut yleisurheilukeskustoimintaa aiemminkin, mutta alueella toimivan keskusseuran, Lahden Ahkeran, rooli toiminnassa ei ole ollut kovinkaan keskeinen. Nyt tuomme Ahkeran isompaan rooliin yleisurheilukeskuksen toiminnassa ja kehitämme sekä laajennamme toimintaa”, toteaa Matti Hannikainen, joka toimii piirin seurakoordinaattorina Ahkeran kautta sekä valmentajana seurassa.

Lahtisen ja Hannikaisen mukaan hankkeen tavoitteena on tehdä näkyvämmäksi sitä toimintaa, jota alueella ja Pajulahdessa jo nyt on, mutta samalla kehittää toimintatapoja niin, että ne palvelevat yleisurheilun lajiyhteisöä entistä paremmin.

Yhteistyössä on voimaa

Hanke käynnistyi vuonna 2021. Tavoitteena on, että syksyllä 2023 toiminnan linjat olisi vakioitu ja valmisteluvaiheen aikana muovatut toimintamallit olisivat valmiina käyttöön otettavaksi.

”Ensimmäisiä konkreettisia toimenpiteitä hankkeen tiimoilta on jo aloiteltu. Yhtenä esimerkkinä tällaisesta on pituushyppääjien ja kolmiloikkaajien arkivalmennusta tukeva toiminta. Ajatuksena on, että alueen urheilijoita ja heidän valmentajiaan kokoontuisi viikoittain harjoittelemaan yhdessä ja he saisivat samalla tukea ja sparrausapua toisistaan. Huippuvalmennuksen lisäksi urheilijoille voidaan tarjota testausta ja tarpeen mukaan vaikkapa fysioterapeutin palveluita Pajulahdessa”, kertoo Hannikainen.

”Urheilijoiden lisäksi tukea saavat myös heidän valmentajansa. Tavoitteenamme on saada myös valmentajat kohtaamaan, keskustelemaan ja sparraamaan toisiaan. Yksi jo olemassa oleva, erittäin hyvin toimiva yhteisö on nuorten mailereiden harjoitusryhmä; heidän valmentajansa tapaavat toisiaan viikoittain. Tällaista valmentajien yhteistyötä pitäisi tuoda enemmän myös muiden lajien pariin”, lisää Lahtinen.

Verkostojen rakentaminen on myös Hannikaisen mielestä yksi tärkeimmistä yleisurheilukeskuksen hyödyistä: ”Haluaisin, ettei yhdenkään valmentajan tarvitsisi ratkoa pulmia yksinään. Keskustoiminnan kautta pystytään rakentamaan kontakteja ja näin parantamaan urheilijan arkea ja koko urapolkua.”

Tavoitteena luoda yhteinen alusta lajiyhteisölle

Hankkeen uskotaan synnyttävän uudenlaisia toimintamalleja, joista hyötyy koko Suomen yleisurheiluyhteisö. ”Yhdessä tekeminen on onneksi arkipäivää nykyään, joten hanke ei sinänsä luo täysin uusia tapoja toimia. Tarkoituksena on kuitenkin tehdä asioita vieläkin paremmin ja todentaa, millaiset yhteistyöt ja kokoonpanot kantavat hedelmää ja siltä kantilta katsoen tuoreita toimintamalleja varmasti syntyy”, pohtii Laitinen.

”Urheilu kaipaa avoimuutta ja yhdessä tekemistä. Suomen yleisurheilukeskukset tekevät jo nyt tiivistä yhteistyötä ja jakavat avoimesti ajatuksia ja tietoa keskenään. Uskomme, että nyt kehitettäviä toimintamalleja voidaan hyödyntää myös muilla alueilla muissa keskuksissa – ehkä joskus tulevaisuudessa jopa muissa lajeissa”, herrat toteavat.

Lahtisen mukaan yleisurheilun parissa lajiryhmätoiminta on joissakin lajeissa jo erittäin tiivistä, mutta esimerkiksi pika- ja aitajuoksun sekä heittolajien saralla lajiryhmän sisäistä yhteistyötä ja lajiryhmäajattelua voisi vielä kohentaa. Samoilla linjoilla on Hannikainen: ”Toivoisin, että lajiryhmät muovaantuvat vieläkin yhteisöllisemmiksi ja laadukkaammiksi. Tavoitteissamme ja suunnitelmissamme on, että yleisurheilukeskus toimisi alustana lajille ja eri kehitysvaiheessa oleville urheilijoille. Alustana, jonka avulla voisi tavoitella huippua.”