Breikkaaminen eli breakdance on tanssityyli, joka sai alkunsa 1970-luvun alussa Yhdysvalloissa, New Yorkissa. Suomeen breikkaaminen rantautui 1980-luvun alkupuolella, ja nykyään lajia harrastetaan laajasti eri puolilla Suomea. Breikkaamista nähdään pian myös olympialaisissa, sillä laji valittiin Pariisin 2024 kisojen ohjelmaan.

Breikkaaminen on hip hop -kulttuurin akrobaattinen, tanssillinen ja liikkeeseen perustuva muoto. Se on katutanssia, jossa tanssijan omalle tyylille ja tulkinnalle annetaan suuri painoarvo. Laji on vahvasti kansainvälinen ja perustuu suvaitsevaisuuteen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen.

”Suomessa on ainakin 2000-luvun alusta asti ollut aktiivisia, kansainvälisestikin noteerattuja breikkaajia. Porukka ei ole alkujaan ollut järin iso, mutta nyt lähivuosina harrastajien määrä on ilahduttavasti kasvanut vuosi vuodelta – esimerkiksi SM-kisoissa junioreiden, eli alle 16-vuotiaiden sarjassa on vuosi toisensa jälkeen runsaampi osallistujamäärä. Maantieteellisesti breikkaus on aiemmin painottunut Oulun, Jyväskylän, Helsingin ja Tampereen alueille, mutta viime SM-kisoissa oli runsaampaa edustusta myös Vaasasta, Porista, Lappeenrannasta ja Turusta, eli breikki leviää mukavasti ympäri Suomea. Harrastajamäärän kasvun lisäksi taso on noussut huimasti ja ymmärrys breikistä lajina on kasvanut”, iloitsee Aleksi Kyllönen, Suomen breikkimaajoukkueen manageri Suomen Breikkiliitosta.

Lajin yhteisöllisyys ja kulttuuri ilahduttavat

Mikä sitten vetää uutta porukkaa breikin pariin? ”Itse aloitin breikkaamisen 9-vuotiaana, ja silloin vauhdin huuma ja vapaus mieleiseen musiikkiin yhdistettynä vei mukanaan. Nämä seikat toki sytyttävät näin parisen kymmentä vuotta myöhemmin edelleenkin, mutta ympärille on tullut myös lajin vahva yhteisöllisyys ja kulttuuri, jonka lajin hip-hop-tausta tuo mukanaan. Uskon, että nimenomaan yhteisöllisyys on se, joka tulee tekemään vaikutuksen myös isompaan yleisöön vaikkapa siinä vaiheessa, kun laji näyttäytyy olympia-areenalla parin vuoden päästä”, tuumaa Kyllönen.

”Breikkauksen kisatoiminnan ja tietynlaisen urheilullisuuden lisääntyminen ei välttämättä puhuttele kaikkia lajin harrastajia, vaan joillekin yhteisöllisyys ja breikin kulttuuri ovat kisaamista tärkeämpiä ja harrastaminen halutaan pitää rennompana. Tavanomaisesti breikkaamisen pariin Suomessa päädytään tanssikoulujen kautta ja siellä muodostuu treeniporukoita, joiden kanssa harrastusta jatketaan omien tavoitteiden mukaisesti. Totta kai esimerkiksi olympialaisiin tähtäävän tanssijan harjoittelu täytyy olla suunniteltua ja tavoitteellista, sillä kansainvälisesti taso on kova. Me Breikkiliitossa pyrimme tietysti tukemaan urheilijoita tällä tiellä ja yritämme samalla ohjata nuoria lupaavia tanssijoita urheilu-urallaan eteenpäin”, kertoo Kyllönen.

Suomen maajoukkueella tähtäimessä Pariisin olympialaiset

Breikki hyväksyttiin vuonna 2019 Pariisin vuoden 2024 olympialaisten kisaohjelmaan. Millaisena Kyllönen näkee lajin olympiastatuksen merkityksen lajille? ”Ensinnäkin omasta mielestäni on mahtavaa, että olympialaisissa perinteisempien lajien rinnalla nähdään myös nuorempia lajeja ja luulen, että pieni muutos ja raikastus tekee hyvää myös olympiainsituutiolle. Uskon, että olympialaisten mukanaan tuoman näkyvyyden myötä breikin pariin saadaan uusia harrastajia, sillä lajin aloittaminen on superhelppoa – tarvitaan vain musiikkia tai rytmi ja siinäpä se, olet valmis aloittamaan! On mahtavaa, jos onnistumme innostamaan ja liikuttamaan nuoria maailmalla ja Suomessa ja saamaan heidät syttymään tanssista.”

Kyllönen kertoo, että olympialaisten valintakriteerit ja ranking-systeemi ovat vielä hieman epäselviä, mutta kisa olympiapaikoista alkaa mahdollisesti jo tämän vuoden puolella. Mikä sitten on Suomen maajoukkueen taso, missä mennään muihin maihin verrattuna? ”Suomen kärkipään breikkarit pystyvät menestymään kansainvälisestikin – niin miehissä kuin naisissakin. Esimerkiksi Johannes ”Hatsolo” Hattunen nappasi EM-pronssia viime vuonna Sotshin EM-kisoissa, joten tiedämme että pystymme pärjäämään ja tavoitteet ovat sen vuoksi korkealla. Töitä menestyminen totta kai vaatii”, kertoo Kyllönen.

Maajoukkueen treenejä tukevat yhteiset leirit, joista Urheiluopistosäätiön myöntämän apurahan avulla useampi pyritään vuonna 2022 järjestämään Liikuntakeskus Pajulahdessa. ”Käynnistimme maajoukkuetoiminnan toden teolla vuonna 2021, ja viime vuoden aikana pyrimme kasvattamaan verkostoa ja kehittämään toimintatapoja, joiden avulla voimme tukea urheilijoiden kehittymistä ja harjoittelua. Yhtenä merkkipaaluna toiminnassa oli joulukuussa Pajulahdessa järjestetty maajoukkueleiri, ja täytyy sanoa, että olympiatason leirikeskuksena Pajulahti palveli meidän porukkaamme aivan mielettömän hyvin! Tanssisali oli meillä tietysti kovassa käytössä, mutta Pajulahti tarjoaa fasiliteetit myös kaikkeen tarvittavaan oheistreeniin ja testaukseen. Meillä on tavoitteena, että tänä vuonna valmennusta ja leiritystä hiottaisiin vielä ammattimaisempaan suuntaan ja pystyisimme järjestämään vaikka kaikki vuoden neljä leiriämme Pajulahden mahtavissa olosuhteissa”, toivoo Kyllönen.

Lähteet: breikkiliitto.fi