Ampumahiihto on yksi suomalaisten suosikkilajeista, jota jännitetään kotikatsomoissa läpi pitkän kisakauden. Täällä kotimaassa lajin taustavoimana toimii Suomen Ampumahiihtoliitto, joka koordinoi lajin toimintaa Suomessa ja vastaa esimerkiksi maajoukkueen toiminnasta. Lisäksi se järjestää aktiivisesti valmentajakoulutuksia sekä koulutuksia kilpailujärjestäjille ja tuomareille tuomareita.

Liitto on tiiviisti mukana myös lajin tunnetuksi tekemisessä ja uusien harrastajien tavoittamisessa. ”Olemme muun muassa mukana Urlus-säätiön pyörittämässä nuorisoprojektissa, jonka tiimoilta järjestämme pääosin Etelä-Suomen alueella esittelytilaisuuksia kouluissa, tapahtumissa ja urheiluseuroissa. Näissä tilaisuuksissa ammunta tapahtuu optisilla ampumalaitteilla ja ammuntasuoritus pystytään myös yhdistämään johonkin toiseen urheilusuoritukseen. Näin teemme lajia ylipäätään tutuksi ja luomme lajinomaisen suoritusympäristön. Kokeilut ovat saavuttaneet suurta suosiota lasten ja nuorten keskuudessa ja laji selkeästi kiehtoo erilaisuutensa takia”, kertoo Ampumahiihtoliiton lajipäällikkö Jouni Kinnunen. 

Lumitilanne lajin haasteena

Siirtyykö innokkaita sitten lopulta lajin pariin harrastajiksi? ”Matka koulussa tai messuilla tapahtuneesta kokeilukerrasta lajin harrastajaksi on toki melko pitkä. Kysyntää tulee kuitenkin aina kokeilutapahtumien jälkimainingeissa, ja siinä vaiheessa paikallinen seura astuu kuvaan ja ohjaammekin kiinnostuneet lähiseuran toiminnan pariin. Toki seurojen mahdollisuus ottaa harrastaja vastaan vaihtelee; kaikissa hiihtoseuroissa ei esimerkiksi ole tällä hetkellä riittävästi tarvittavaa asekalustoa”, valottaa Kinnunen. 

Haasteita lajin harrastamiselle luo tietysti myös lumitilanne, joka on viime vuosina osoittautunut varsinkin eteläisessä Suomessa varsin niukaksi. ”Aktiivisen harrastamisen kannalta lumitilanne on itse asiassa paljon haastavampi asia kuin ammunta; vaikka joitakin ampumaratoja on poistunut käytöstä, on ratojen edelleen mukavasti käytössä koko Suomen alueella. Sen sijaan ampumaratojen läheisyydessä oleville ensilumen laduille hiihtämään pääseminen on aina ajankohdan osalta epävarmaa”, kertoo Kinnunen.

Maajoukkueella edessään valoisa tulevaisuus

Kinnusen mukaan Suomen ampumahiihdon maajoukkueen osalta on käynnissä eräänlainen etsikkoaika: ”Kaisa Mäkäräisen valtakauden jälkeen meillä on maajoukkueen osalta selkeästi uudistuminen käynnissä ja meidän ykkösnyrkkimme ja -porukkamme muotoutuu tästä ajan kuluessa. Meillä on tällä hetkellä maajoukkueryhmässä hyvä yhdistelmä nuoria lupauksia ja kokeneita urheilijoita. Lisäksi haastajaryhmässä on erittäin potentiaalisia nuoria ampumahiihtäjiä!”

Koronapandemia on vaikuttanut tänä vuonna kaikkiin lajeihin ja urheilijoihin, niin myös ampumahiihtoon. ”Harjoituskauden suunnitelma tehtiin ja mietittiin moneen kertaan uusiksi. Konkreettisin vaikutus oli se, että emme järjestäneet yhtäkään ulkomaan leiriä – tämä ikävä kyllä vaikutti merkittävästi korkean paikan harjoittelun määrään tänä vuonna, se jäi todella vähäiseksi. Tulevien kisojen osalta muutokset näyttävät A-maajoukkueen osalta ainakin toistaiseksi pieniltä, mutta aika näyttää mihin tilanne kehittyy. IBU Cupin eli maailmancupia alemman kategorian kisoja on nyt loppuvuodelta peruttu, mikä on tietysti todella ikävää koska kansainvälinen kisakokemus olisi nuorille urheilijoille tärkeää”, harmittelee Kinnunen.

Korona vaikutti myös Urheiluopistosäätiöltä saadun apurahan käyttöön. ”Olemme käyttäneet vasta osan meille myönnetystä 2000 euron tuesta. Tarkoituksena oli hyödyntää Pajulahden alppimajoja ja majoittua niissä ennen ulkomaan korkean paikan leirejä, jotta itse leirillä sopeutuminen tapahtuisi nopeammin ja reissusta saataisiin kaikki hyöty irti heti ensimmäisestä päivästä alkaen. Yksittäiset urheilijat ovat kuitenkin päässeet apurahan avulla harjoittelemaan Pajulahdessa”, mainitsee Kinnunen.