Urheiluopistosäätiö solmi viime vuonna neljän vuoden markkinointiyhteistyön Suomen Olympiakomitean kanssa. Yhtenä osana yhteistyötä Urheiluopistosäätiö ohjasi 70 000 euron arvoisen tuen Olympiakomitean ylläpitämään urheiluakatemiaverkoston toimintaan.

Siis mikä ihmeen urheiluakatemia? Urheiluakatemia on alueellinen verkosto, johon kuuluu esimerkiksi oppilaitoksia (yläkoulut, toinen ja korkea-aste), urheiluseuroja ja asiantuntijaorganisaatioita. Urheiluakatemia mahdollistaa sen, että nuori urheilija pystyy yhdistämään valmentautumisen ja koulunkäynnin arjessaan. Urheiluakatemioissa urheilijan tukena toimii eri alojen asiantuntijoita, esimerkiksi fysioterapeutteja, ravitsemusneuvojia, lääkäreitä tai psyykkisiä valmentajia.

Urheiluakatemiaverkostossa on urheilijoita yläkouluikäisistä huippu-urheilijoihin, sekä valmentajia ja asiantuntijoita, joiden osaamista kehitetään yhteistyössä lajien kanssa. Suomalainen kaksoisuramalli alkaa yläkouluvaiheesta ja jatkuu aina huippu-urheilu-uran päättymisen jälkeiseen urasiirtymään.

”Urheiluakatemiaverkostoon kuuluu 19 alueellista urheiluakatemiaa, joissa urheilee lähes 19 000 nuorta. Akatemioiden ensisijainen tavoite on, että nuoret urheilijat pystyisivät mahdollisimman jouhevasti yhdistämään koulunkäynnin ja urheilun”, kertoo Olympiakomitean myyntijohtaja Ville Köngäs. 

Tavoitteena koulupäivän ja harjoittelun joustavampi yhdistäminen

Urheiluakatemiatoiminnalla pyritään tarjoamaan tavoitteelliselle nuorelle mahdollisuus saavuttaa oma potentiaalinsa. Urheiluakatemiat tarjoavat laadukkaan alustan, jossa on turvallista kasvaa ja kehittyä ja tavoitella myöhemmin myös menestystä urheilun huipulla. Urheiluakatemiassa nuoret saavat valmiuksia myös jatko-opintoihin ja tulevaisuuden työelämään, jolloin ura ja toimeentulo olisi turvatumpi myös urheilu-uran päättyessä.

”Tavoitteena on välttää tilanteita, joissa lahjakas nuori urheilija keskittyy pelkästään harjoitteluun ja urheilu-uraan, ja huomaakin uran päättyessä koulunkäynnin ja opiskelun jääneen aikanaan liian vähäiselle huomiolle”, kertoo Köngäs.

Urheiluakatemioiden tavoitteena on yhdistää harjoittelu koulupäivän yhteyteen. ”Tavanomainen malli on se, että yläkouluikäinen nuori menee koulupäivän jälkeen kotiin ja vasta iltasella harjoituksiin. Päivä on siis selkeästi kaksiosainen; se jakautuu koulupäivään ja urheiluharjoituksiin. Tällaisella mallilla koulunkäynti saattaa kärsiä, koska omatoimiselle opiskelulle ja kotitehtäville jää vähäisesti aikaa ja energiaa. Urheiluakatemiaverkoston toiminnan punaisena lankana on yhdistää harjoittelu tiiviimmin osaksi koulupäivää, jolloin vapaa-aikaa ja mahdollisuuksia opiskeluun jää myös illalle”, valottaa Köngäs.

Nuorelle Siivet -kampanja tukee urheiluakatemioita

Kuka tahansa voi tukea urheiluakatemiatoimintaa Nuorelle Siivet -lahjoituskampanjan kautta. Kampanjan tuotto kohdistuu yläkouluikäisten nuorten koulupäivän aikaisen valmennuksen lisäämiseen ja valmentamisen kehittämiseen. Valmennusosaaminen on keskeinen tekijä urheilijoiden kehittymisen taustalla; ammattimainen valmentaja tietää mitä kehittymisen eteen tulee tehdä ja samalla onnistuu ylläpitämään nuoren innostusta urheiluun. 

Urheiluakatemiat voivat hakea tukea yläkouluikäisten valmentajien palkkaukseen kerran vuodessa, ja tuki myönnetään tarveperusteisesti sinne, missä sillä on suurin vaikutus. 

Tukea saavat valmentajat ja urheiluakatemiat tekevät sopimuksen, jossa sovitaan yhdessä valmennuksen toimintatavoista; näin varmistetaan, että tuella on mahdollisimman suuri vaikuttavuus ja että toiminnan laatu säilyy. Valmentajapalkkatuella edistetään myös uusien työpaikkojen syntymistä, kun uusia valmentajia rekrytoidaan urheiluakatemioiden palvelukseen.

Lähteet:
olympiakomitea.fi
nuorellesiivet.fi