Pyörätuolitennispelaaja Taneli Tenhusen palo tennistä kohtaan ei ole laantunut, vaikka elämä on heittänyt eteen haasteita.

Kiuruvedeltä kotoisin oleva Tenhunen löi ensimmäisen kerran tennismailalla keltaista palloa 15-vuotiaana, ja laji vei nuorukaisen heti mennessään. Synnynnäinen selkäytimen kehityshäiriö ei ollut aiemminkaan hidastanut Tenhusen tahtia: urheilullinen poika oli aina liikkunut runsaasti pyörätuolikoripalloa, salibandya ja kelkkajääkiekkoa harrastaen.

Tenhusen haave tennisammattilaisuudesta alkoi konkretisoitua, kun hän muutti Lahteen ylioppilaskirjoitusten jälkeen ja ryhtyi harjoittelemaan tavoitteellisesti. Tuolloin Tenhusen kehitystä alkoi vauhdittaa oma valmentaja, ja nuori pelaaja sai myös paikallisen tennisliiton tuen taakseen. “Olen aina nauranut, että minun pitää tehdä sitä, mitä osaan. Osaan vain pelata tennistä. Joskus nuorempana kuitenkin haaveilin urheilutoimittajan töistä, mutta tennis on kutsumukseni”, Tenhunen kertoo muistellessaan ammattilaisuransa ensimmäisiä askelia.

Vaikeuksien kautta uuteen alkuun

Vuonna 2011 Tenhusen mukavaan nousuun lähtenyt ammattilaisura teki täyskäännöksen. Munuaisen vajaatoiminta ja rankat dialyysihoidot pakottivat nuorukaisen astumaan sivuun pelikentiltä.

Vaikka kilpaura ei enää onnistunutkaan vakavan sairastumisen jälkeen, Tenhunen jatkoi työskentelyä tenniksen parissa valmentajan roolissa. Valmentajan kenkiin hypännyt mies kanavoi kaiken osaamisensa eri ikäisten tennispelaajien kehittämiseen ja auttamiseen.
“Toivoin pystyväni opettamaan myös junnuja niin, että joku päivä saataisiin Suomeen seuraava Jarkko Nieminen”, Tenhunen nauraa.

Vuonna 2014 Kuopion Tennisseurassa valmentajan töitä tehnyt Tenhunen sai kuulla elämänsä parhaat uutiset: sairaalasta kerrottiin, että miehen toimimattoman munuaisen tilalle oli löydetty uusi. Munuaisen siirto onnistui hienosti, ja ajatus kilpakentille paluusta alkoi kyteä.

“Alkuvuodesta 2016 Jarkko Nieminen päätti lähteä tukemaan paluutani Supertähdet-ohjelman hyväntekeväisyysosiossa, jossa huutokaupattiin Jarkon maila hänen viimeisestä ottelustaan”, Tenhunen selventää. Jarkko Niemisen kädenpuristuksen jälkeen Tenhunen päätti aloittaa elämänsä uudestaan tennisammattilaisena. “Teen tätä tosissani ja pitkäjänteisesti. Treenaan kahdesta kolmeen kertaan päivässä ja haluan kehittyä.”

Lisää rutiinia pelaamiseen

Tenhusen ammattiura muistetaan parhaiten vuoden 2008 Pekingin paralympialaisista, joissa mies selviytyi hienosti toiselle kierrokselle eli 32 parhaan joukkoon. Come backin jälkeen tennisammattilaisen harjoittelua ryhdittää kuitenkin jo uusi tavoite: vuoden 2020 Tokion paralympialaiset.

Tenhusen uusi tuleminen on lähtenyt käyntiin hienosti. Tenhunen on tällä hetkellä rankingissa sijalla 63 – ennen sairastumistaan mies ylsi parhaimmillaan sijalle 80. “Jopa yllättävän hyvin paluu on lähtenyt käyntiin, vaikka kansainvälinen taso on poissa ollessani vain noussut”, Tenhunen kommentoi.

Kuten pystypelissäkin, myös pyörätuolitenniksessä taito, nopeus ja voima ovat kehittyneet. Pelaajat ovat entistä kokonaisvaltaisempia, ja lajin huipulle on noussut taitavia nuoria pelaajia. Tekemistä siis riittää. Tenhunen on useana vuonna saanut Urheiluopistosäätiön apurahan, ja Urheiluopistosäätiö haluaa olla vauhdittamassa hänen paluutaan huipulle.

“Pystyn treeneissä jo todella hyvään peliin, mutta sen siirtäminen matseihin vaatii lisää kokemuksia. Pelaamisen rutiinia tarvitsen lisää”, mies analysoi omaa tasoaan.

Tenhunen kertoo ottaneensa haasteen innostunein mielin vastaan ja nauttivansa jokaisesta tenniskentällä vietetystä päivästä. “Sairastumisen jälkeen en olisi voinut kuvitella, että tulee vielä toinen tilaisuus. Elän pikkupojan unelmaa jo toisen kerran”, Tenhunen kertoo hymy huulillaan.