Vesilahtelainen, MS Parmaa edustava suunnistaja Tessa Salmia ajautui lajin pariin jo nelivuotiaana.

”Perheeni on aina ollut liikunnallinen ja olemme liikkuneet luonnossa paljon. Suunnistuksesta vanhemmillani ei kuitenkaan ollut juurikaan kokemusta, vaan eräänä päivänä äiti näki lehdestä ilmoituksen paikallisista iltarasteista ja lähdettiin koko perhe rohkeasti kokeilemaan. Vaikka olin ihan pieni niin sille tielle jäin – samoin muu perheeni”, kertoo Salmia suunnistusuransa alkutaipaleesta.

Rankan treenin vastapainona riittävästi palautumista

Miltä Salmian kesän treeniohjelma näyttää, miten suunnistaja valmistautuu syksyn kisoihin? ”Kesällä harjoittelu jaksotetaan tavanomaisesti neljän viikon kokonaisuuksiin. Ensimmäiset kolme niistä ovat viikko viikolta vaativampia, tehdään esimerkiksi ratavetoja, ylämäkivetoja ja ylipäätään koko ajan kovenevia juoksutreenejä ja tietysti myös suunnistusta. Neljäs viikko on selkeästi rennompi, silloin tehdään kevyempää suunnistusta ja huoltavampia juoksulenkkejä, pyöräilyä, rullahiihtoa tai sauvakävelyä. Lisäksi kaikkiin treeniviikkoihin kuuluu kuntopiirityyppistä lihaskuntotreeniä ja fysioterapeutin määräämiä, vammoja ennaltaehkäiseviä huoltavia liikkeitä”, kertoo Salmia.

Toki myös riittävästä palautumisesta on pidettävä huolta. ”Lihashuolto on tärkeä osa kokonaisuutta ja tietysti säännöllinen arkirytmi, hyvät yöunet, ravitseva ruoka ja riittävä vapaa-aika auttavat jaksamaan ja tuovat tasapainoa urheilun rinnalle”, Salmia pohtii. ”Käyn myös säännöllisesti fysioterapeutin, hierojan ja kiropraktikon pakeilla, he omalta osaltaan auttavat lihashuollossa”.

Salmian syksyn kalenterissa häämöttää useampia kisoja: ”Elokuun alussa on Lapland O WEEK rastiviikko, jossa olen mukana aikuisten kutsukisassa. Sitten elokuun puolivälissä on Jukolan viesti – sekin pohjoisessa. Syyskuusta eteenpäin on vuorossa SM-kisoja joista tärkeimpinä minulle pitkän matkan kisa, sprintti ja viesti”.

Entä sitten syksyn kisarupeaman jälkeen, miten Salmia harjoittelee talvella? ”Alkuun otetaan hetki etäisyyttä suunnistukseen ja pidetään palauttava tauko. Loppusyksystä jouluun asti treenataan peruskestävyyttä ja tehdään myös selkeästi kevättä ja kesää raskaampaa voimaharjoittelua. Tammikuussa on itse asiassa aika samanlainen progressiivinen tehojakso mitä nyt alkukesästä oli. Talvikaudella hiihto tulee lisänä lajirepertuaariin. Helmikuussa lähdetään perinteisesti etelään leireilemään – toivottavasti se toteutuisi ensi vuonna”, toivoo Salmia. Hänen mukaansa erityisesti Espanja ja Portugali ovat suunnistajien suosiossa helmikuussa, koska näissä maissa on mukavan ilmaston ja hienojen maastojen lisäksi myös jonkin verran kisoja heti alkuvuodesta.

Lähitulevaisuuden tavoitteena nuorten MM-kisaporukka

Salmia näkee omina vahvuuksinaan suunnistustaidot ja vahvan itseluottamuksen: ”Minulle kartan ja maaston hahmottaminen on helppoa ja suunnistamiseni on sujuvaa. Lisäksi henkisellä puolella olen vahva – tiedän että osaan homman enkä lannistu epäonnistumisen hetkinäkään. Sen sijaan fysiikassa ja juoksuvauhdissa on vielä kehitettävää ja eniten työnsarkaa”.

Salmia tavoittelee suunnistuksessa maailman huippua. ”Tavoitteenani on saavuttaa oma maksimitaso suunnistajana – se, ettei jäisi mitään jossiteltavaa uran päättyessä. Totta kai unelmissa siintää maailmanmestaruus ja maailman huipputaso, mutta lähemmän aikavälin tavoitteena on tulla valituksi junioreiden MM-kisajoukkueeseen ensi vuoden Portugalin kisoihin”, pohtii Salmia.

Urheiluopistosäätiö tukee myös Salmiaa apurahalla tänä vuonna. ”Apurahaa on käytetty useampaan tarkoitukseen. Hankin esimerkiksi uudet juoksukengät, jotka ovat elintärkeä varuste suunnistajalle. Lisäksi rahaa on käytetty fysioterapiakäynteihin ja pieni siivu menee myös heinäkuun leirin majoituskuluihin”, kertoo Salmia.