Cheerleading on kasvattanut suosiotaan Suomessa vuosi vuodelta. Näyttävä ja vauhdikas laji on lähtöisin Yhdysvalloista, josta se saapui Suomeen maassa opiskelleiden vaihto-oppilaiden ja elokuvien mukana 1980-luvulla.
Nykyään Suomessa on yli 50 cheerleading-seuraa ja harrastajia yli 15 000. Pieni ja pippurinen Suomi on valloittanut lajin kansainvälisestikin, sillä maamme on saavuttanut useita MM-mitaleita sekä aikuisten että junioreiden sarjoissa – kirkkaimpina saavutuksina naisten kaksi MM-kultaa vuosina 2018 ja 2019. Vuonna 2020 Suomi ei päässyt puolustamaan ykkössijoitustaan, sillä lajin MM-kisat peruttiin koronapandemian takia.
Yksi tuplamaailmanmestareista on vihtiläinen Joanna Remes, jonka cheerleading vei mukanaan jo pienenä tyttönä. ”Harrastin pienenä yleisurheilua ja sen ohella olin pitkään harrastanut myös erilaisia jumppia Vihti-Gym seurassa. Seuraan perustettiin cheerleading joukkue ja halusin lähteä testaamaan lajia joka sitten veikin mennessään”, Remes kertoo.
Remekselle on kertynyt kasapäin muistoja vauhdikkaiden cheerleading-vuosien varrella. ”Mahtavia muistoja on kertynyt vaikka kuinka paljon. Päällimmäisenä muistoina ovat MM-kilpailumatkat 2018 ja 2019, jotka huipentuivat maailmanmestaruuksiin. Lisäksi muistissa on hyvin seurajoukkueeni HAC Eliten kanssa 2020 SM-kilpailuiden HitZero, eli virheetön ohjelma ja huikea fiilis sen jälkeen”, muistelee Remes.
Laji vaatii monipuolista harjoittelua
Cheerleading on haastava laji, joka vaatii niin voimaa, notkeutta kuin koordinaatiokykyäkin. Lajin monipuolisuus näkyy myös Remeksen treeniviikossa: ”Tavanomainen harjoitusviikko koostuu joukkueen yhteisistä neljästä lajitreenistä, kahdesta fysiikkatreenistä salilla ja oman stunttiryhmän kanssa tehtävästä lajitreenistä. Tähän päälle teen vielä omatoimisen akrobatiatreenin, peruskuntolenkit ja säännöllistä lihashuoltoa”.
Omiksi vahvuuksikseen Remes mainitsee stunttiosaamisen ja sen vaatimat fyysiset ominaisuudet. ”Sen sijaan akrobatiataitoja haluaisin vielä kehittää – samoin fysiikkaa voi hioa aina kovemmaksi. Cheerleading on siitä hyvä laji, että katto tai raja taidoissa ei oikeastaan koskaan tule vastaan. Tavoitteenani on oppia uusia taitoja ja tehdä hyviä ohjelmia joukkueen kanssa ja menestyä niillä”, suunnittelee Remes.
Urheiluopistosäätiö tukee Remeksen harjoittelua tänä vuonna 500 euron apurahalla. ”Suuri kiitos vielä tuesta! Raha menee hyvään käyttöön kausi-, treeni- ja leirimaksuihin”, kiittelee Remes.
