Move! on fyysisen toimintakyvyn mittaus-, palaute-, ja seurantajärjestelmä. Sen juuret ulottuvat yli kymmenen vuoden taakse, vuoteen 2008, jolloin huomattiin tietoaukko lasten ja nuorten toimintakyvyn ymmärtämisessä. Valtion opetus- ja terveyshallinnossa saatiin idea kansallisesta järjestelmästä, jonka avulla voi seurata lasten ja nuorten toimintakykyä sekä ohjata heitä kohti parempaa hyvinvointia.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta aloitti vuonna 2010 kehittämistehtävän, Move! -mittariston luomisen. Tehtiin mittava kansainvälinen työ, jonka tarkoituksena oli selvittää minkälaista koulujen kuntotestaus ja mittaus on, ja miten Suomen kouluihin soveltuvan kenttätestipatteriston voisi parhaiten toteuttaa. Väitöskirjaa aiheesta tekevä Mikko Huhtiniemi, mitkä asiat nousivat tärkeimmiksi mittariston kehittämisessä?

”Tavoitteena oli tarkastella neljää keskeistä toimintakyvyn osa-aluetta: kestävyyttä, lihaskuntoa, motorisia taitoja ja liikkuvuutta. Näiden mittaamiseen tarvittiin luotettava ja helposti toteutettava mittauspatteristo, joka on käyttökelpoinen kouluissa. Erilaisten pilotointivaiheiden jälkeen päädyttiin kuudesta osiosta koostuvan kokonaisuuteen, jonka avulla oppilaiden toimintakykyä selvitetään. Samalla pyrittiin luomaan kannustava palautejärjestelmä, jotta Move! toimisi pedagogisena työkaluna kouluilla. Oppilas saa tietoa omasta toimintakyvystään sekä palautetta, miten kehittää omia vahvuuksiaan ja haastavimpia alueitaan”, Huhtiniemi kertoo. 

Mittaamisen ja toimintakyvyn edistämisen tärkeys huomioitiin pian myös valtakunnallisella tasolla, kun Move! sisällytettiin syksyllä 2016 perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Tänä syksynä on pyörähtänyt käyntiin kolmas vuosi, kun Move! on ollut täydessä laajuudessaan käytössä. Mittaristo tavoittaa vuosittain lähes kaikki 5. ja 8. luokkalaiset, tänä syksynä tallennettiin jopa 105 000 oppilaan tiedot. Valtavasta tutkimusmäärästä saadaan näin ollen jo erittäin tarkkaa ja luotettavaa tietoa lasten toimintakyvystä. 

”Move! toimii siten, että liikunnanopettaja toteuttaa mittaukset pedagogisesti haluamallaan tavalla, esimerkiksi liikuntatunneilla tai erillisenä Move!-päivänä, jonne voidaan kutsua jopa vanhemmat mukaan. Mittausten jälkeen tiedot tallennetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaan valtakunnalliseen tietokantaan, joka mahdollistaa tietojen hyödyntämisen osana alueellista ja valtakunnallista päätöksentekoa. Kaikki oppilaat saavat myös tulokset kotiin ja asiasta kannustetaan keskustelemaan yhdessä perheen kanssa. Huoltajien luvalla tiedot siirretään kouluterveydenhuoltoon, jossa niitä hyödynnetään osana 5. ja 8. luokan laajoja terveystarkastuksia. Move!-järjestelmä mahdollistaakin tulosten hyödyntämisen monella eri tasolla”, Huhtiniemi kertoo. 

Tieto tukee opetuksen suunnittelua ja haasteiden tunnistamista

Huhtiniemen väitöskirjaa varten tekemät tutkimukset keskittyvät oppilaskokemuksiin, eli miten oppilaat kokevat koululiikunnan, Move!-mittaustilanteet ja mikä selittää heidän kokemuksiaan mittausten aikana. Yhtenä fokuksena tutkimuksissa on se, mitä kouluissa voidaan tehdä, mikä kehittäisi toimintakykyä. 

”Mittaustilanteissa ja liikunnanopetuksessa yleisemminkin vaaditaan opettajalta pedagogista herkkyyttä. Toiminnan organisoinnilla voidaan vaikuttaa paljon siihen, ovatko kaikki suoritukset näkyviä, tuijottavatko muut vieressä vai kiinnitetäänkö huomio omaan tekemiseen. Urheiluopistosäätiön tuki on osaltaan mahdollistanut sen, että toimintakyvyn mittaustilanteisiin liittyvistä oppilaskokemuksista sekä toimintakyvyn kehittämistoimenpiteistä saadaan lisää kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää tietoa”, Huhtiniemi summaa.  

Kouluissa on pitkä historia erilaisten kuntotestien, kuten kestävyyttä mittaavan Cooperin testin käyttämisestä liikunnanopetuksessa. Silloin tällöin esiin nousee kokemuksia tai mielipiteitä, joiden mukaan lapset suhtautuvat ahdistuneesti tai kriittisesti mittauksiin. Huhtiniemen tulokset kuitenkin näyttävät, että mittaaminen itsessään ei aiheuttaisi korostuneen negatiivista kokemusta. Olennaista on opettajan luoma kannustava ja turvallinen ilmapiiri, jossa huomio kiinnitetään omaan kehittymiseen, eikä keskinäiseen vertailuun. Se, minkä Move! ja uusi opetussuunnitelma ovat selvästi muuttaneet, on tulosten hyödyntäminen arvioinnin perusteena. Nykyään tulos ei määrittele kenenkään liikunnan numeroa. 

”Toivon, että kouluissa kiinnitettäisiin vielä vahvemmin huomiota lasten ja nuorten toimintakyvyn ja liikkumisen edistämiseen, sillä terveyshyötyjen lisäksi tällä on positiivisia vaikutuksia oppimiseen. Toivon myös, että Move!-mittaristoa hyödynnettäisiin tulevaisuudessa kunta-, maakunta- ja valtakunnan tasolla terveyden edistämisessä. Lasten ja nuorten liikkumiseen ja toimintakykyyn panostaminen on yhteiskunnalle järkevä investointi”, Huhtiniemi sanoo.