HULA tuottaa tutkimustietoa kestävyysurheiluosaamisen edistämiseksi

Helsingin Urheilulääkäriasema HULA selvittää tutkimuksessaan, voiko korkean paikan harjoittelun vaikutuksia pidentää hyödyntämällä korkean paikan olosuhteita sekä lämpöä myös merenpinnan tasolla. Urheiluopistosäätiö on tutkimushankkeen merkittävä tukija.

HULA:n tutkimushanke kulkee työnimellä HOTPOXIA, joka pitää sisällään kaksi tutkimuksen pääteemaa: Tutkimuksen englanninkielisessä lyhenteessä ”hot” viittaa kuumaan ja ”poxia” hypoksiaan, joka tarkoittaa olosuhdetta, jossa sisäänhengitysilmassa on normaalia merenpinnan tasoa vähemmän happea.

Jotta HOTPOXIA-hankkeen tarkoitusta ja tavoitteita on helpompi ymmärtää, on syytä ottaa yksi askel taaksepäin ja katsoa aihetta hieman laajemmin. HOTPOXIA-hanke on nimittäin osa suurempaa urheilun ympäristöfysiologiaan liittyvää hanketta, joka pitää sisällään tutkimuksen lisäksi myös kehitystyötä, opetusta ja koulutusta. Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa ja hyviä käytäntöjä ympäristöolosuhteiden vaikutuksesta niin urheilijoiden, valmentajien kuin koulutuksenkin käyttöön ja samalla tiivistää yhteistyötä teknologiayritysten kanssa ja tehdä kansainvälistä tutkimusta.

Otetaanpa samalla myös katsaus hankkeen keskeisiin termeihin: ”Keskeisiä ympäristöolosuhteita, joita hankkeeseen ja samalla tiiviisti kilpaurheiluun kuuluu, ovat hypoksian lisäksi sen vastakohta hyperoksia, jossa sisäänhengitysilmassa on tavallista enemmän happea ja näiden lisäksi kylmä ja kuuma”, valaisee HULA:n johtaja, liikuntatieteen tohtori ja dosentti Juha Peltonen.

”Urheilun kannalta nämä olosuhteet ovat merkittäviä kahdesta syystä. Ensinnäkin, erityisolosuhteissa kilpailtaessa pitää keholle antaa tarpeeksi aikaa sopeutua vallitseviin olosuhteisiin.  Kaksi ihan tuoretta esimerkkiä tästä ovat Pekingin talviolympialaiset, joissa urheiltiin korkealla vuoristossa eli hypoksiassa ja lisäksi viime kesän Tokion kesäkisat, joissa taas oli todella kuumat olosuhteet. Olosuhteisiin sopeutuminen on avainasemassa kilpaurheilussa menestymisen kannalta”, kertoo Peltonen. ”Toinen merkittävä näkökulma on erityisolosuhteiden hyödyntäminen harjoittelussa; niiden avulla voidaan tehostaa harjoittelua ja palautumista ja jopa edistää terveyttä myös merenpinnan tasolla”.

HOTPOXIA yhdistää korkean paikan olosuhteet lämpöön

HOTPOXIA-tutkimushankkeessa keskitytään hypoksian ja kuuman yhteisvaikutukseen kestävyysurheilijoilla. Miksi juuri nämä kaksi olosuhdetta ovat niin merkittäviä kestävyysurheilun ollessa kyseessä?

Peltosen mukaan käytännössä kaikki kansainvälisen tason kestävyysurheilijat sisällyttävät hypoksian tavalla tai toisella osaksi harjoitteluaan. ”Keskimäärin 30% harjoittelusta suoritetaan hypoksiassa, eli se on merkittävässä osassa harjoittelua. Korkealla tai sen kaltaisissa olosuhteissa (alppimaja) harjoittelemalla yritetään kohottaa veriarvoja niin, että vereen saadaan suurempi massa punasoluja sekä hemoglobiinia. Tämä tehostaa hapen kuljettamista lihaksille. Kuuman osalta taas on viitteitä, että sillä voi solutasolla olla samankaltaisia vaikutuksia kuin hypoksialla. Kuuma myös lisää veren plasman tilavuutta.

”HOTPOXIA-hanke keskittyy selvittämään hypoksian ja lämmön suorituskykyä parantavia yhteisvaikutuksia juuri siinä kohdassa, kun hypoksia päättyy eli urheilija palaa korkean paikan olosuhteista merenpinnan tasolle”, kertoo Peltonen. ”Tutkimuksessa urheilijat viettävät kolmen päivän välein kolme tuntia hypoksiassa korkealta palattuaan kuukauden ajan. Kolmesta tunnista kaksi vietetään levossa ja tunti harjoitellen kuumassa hypoksisessa huoneessa”. 

”Tavallisesti kun urheilija palaa korkean paikan leiriltä merenpinnan tasolle, alkavat veren punasolut hajoamaan jo muutaman päivän kuluttua ja noin kuukaudessa hypoksiassa saavutetut hyödyt menetetään kokonaan. Yritämme selvittää, voiko varsinaisen, 3-4 viikon pituisen hypoksiajakson vaikutuksia säilyttää pidempään tai jopa lisätä kolmen päivän välein annettavalla stimuluksella”, valottaa Peltonen. 

Jos menetelmän hyödyt voidaan todentaa, voidaan sitä Peltosen mukaan käyttää sekä kisoihin että intensiivisempään harjoittelujaksoon valmistautuessa.

Säätiön tuki kohdistetaan mittauksiin

Peltonen kertoo, että ensimmäiset mittaukset hankkeen tiimoilta aloitettiin jo viime vuonna, kun joukko yleisurheilijoita sekä uimareita osallistui tutkimukseen. Mittauksia on jatkettu intensiivisesti alkuvuodesta 2022. Vuonna 2024 päättyvään tutkimukseen pyritään keräämään kaikkiaan kattava joukko osallistujia, ja hyvää yhteistyötä tehdään sekä kansallisesti että kansainvälisesti Sveitsin ja Yhdysvaltojen kanssa.

Uskaltaako jo saaduista tuloksista vetää jo jonkinlaisia johtopäätöksiä? ”Hätiköityjä päätelmiä ei toki saa tehdä ennen kuin tulokset on kunnolla analysoitu, mutta ensimmäisten havaintojen pohjalta voimme olla varovaisen toiveikkaita siitä, että hypoksian ja kuuman olosuhteen yhdistämisestä on hyötyä! Olemme jo aikaisemmin suorittaneet yhteistyökumppaneiden kanssa tutkimusta, jossa tutkimusmenetelmä oli muutoin sama kuin HOTPOXIAssa, mutta harjoittelu tapahtui tavallisesti huoneenlämmössä eli kuuman osuutta tässä osiossa ei ollut mukana. Yksilöllisiä eroja toki on aina, mutta jo tämä aikaisempi tutkimusosio antoi viitteitä siitä, että näistä lyhyistä hypoksiajaksoista pidemmän hypoksiajakson jälkeen todella on hyötyä”, pohtii Peltonen.

Urheiluopistosäätiö on mukana tukemassa hanketta taloudellisesti. “Kestävyys on  valittu säätiön painopisteeksi liikuntatieteellisen tutkimuksen tukemisessa. HULA:n hanke on tärkeä osa tätä kokonaisuutta”, tiivistää Urheiluopistosäätiön toimitusjohtaja Jukka Hako.

”Säätiön tuki kohdistuu todella keskeiseen toimintoon eli hemoglobiinimassan ja veritilavuuden mittausten toteuttamiseen. Tuki on meille siis erittäin iso asia”, kiittelee Peltonen.

Hb-massan ja veritilavuuden mittaus HULA:n tutkimuksen yhteydessä.

Muut tarinat