Urheiluopistosäätiö tukee yksittäisten urheilijoiden ja urheiluyhdistysten lisäksi liikuntatieteellisestä ja liikuntalääketieteellistä väitöskirjatasoista tutkimustyötä.
Yksi Urheiluopistosäätiön tukemista mielenkiintoisista yhteiskunnallisista tutkimuksista on Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen toimintakykyosastolla työskentelevän liikuntatieteiden maisteri Tommi Ojasen väitöskirjatutkimus “Sotilaan kuormittuminen pitkäkestoisessa taisteluharjoituksessa sekä voima- ja kestävyysharjoittelun vaikutus fyysiseen toimintakykyyn ja kehon koostumukseen.”
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa sotilaan fyysisistä vaatimuksista sekä fyysisen harjoittelun kehittämisestä varusmieskoulutuksen aikana. “Suorittaakseen tehtävänsä menestyksekkäästi sotilas tarvitsee hyvää fyysistä suorituskykyä sekä maastossa liikkumisen taitoa. Varusmiespalveluksen aikana nuoren suomalaisen miehen fyysistä suorituskykyä pystytään parantamaan oikeanlaisella harjoittelulla eri sotilastehtävien vaatimusten mukaisesti”, Ojanen kertoo.
Ojasen mukaan puolustusvoimien fyysisen koulutuksen tärkeimpänä tavoitteena on valmistaa sotilas selviytymään omasta tehtävästään fyysisesti. “Oikein suunnitellulla, systemaattisesti jaksotetulla ja riittävän kuormittavalla liikuntakoulutuksella pystytään vaikuttamaan sotilaan fyysiseen toimintakykyyn eri sotilastehtävien vaatimusten mukaan kehittävästi. Tutkimus pyrkii selvittämään, minkä kaltaista liikuntakoulutuksen tulisi olla parhaimpien mahdollisten tulosten saavuttamiseksi”, tutkija Ojanen kuvailee.
Voima- ja kestävyysharjoittelu sotilaiden fyysisen toimintakyvyn kulmakivinä
Ojasen väitöskirjatutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe sisälsi 21 vuorokauden mittaisen maastoharjoituksen, jossa selvitettiin pitkäkestoisen taisteluharjoituksen vaikutuksia sotilaan fyysiseen toimintakykyyn. Toisen tutkimusvaiheen tavoitteena oli kartoittaa, miten eri tavoilla painotettu liikuntakoulutus vaikuttaa varusmiesten fyysisten ominaisuuksien kehittymiseen.
Sotilaiden fyysistä toimintakykyä ja sen kehitystä pyrittiin arvioimaan erilaisten fyysisten ja fysiologisten testien ja mittausten avulla. Näiden lisäksi varusmiesten stressitilaa, ravinnonsaantia, unen määrää, liikunta- ja terveyskäyttäytymistä sekä fyysistä harjoittelua seurattiin kyselyiden ja päiväkirjojen avulla.
“Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa nähtiin, että sotilaan työ on pitkäkestoista ja matalatehoista aerobista työtä, joka vaatii raskaidenkin taakkojen kantamista ja nostamista. Taisteluvaiheessa tarvitaan myös nopeutta ja anaerobista suorituskykyä”, Ojanen kuvailee. Koska sotilaan päivittäiset tehtävät sisältävät paljon matalatehoista työtä, on tärkeää, että liikuntakoulutuksessa pystyttäisiin antamaan erilaisia ärsykkeitä keholle. Tehokkain tapa parantaa koulutettavan sotilaan fyysistä toimintakykyä on harjoitella sekä kestävyys- että voimaominaisuuksia.
Sotilaan voimaharjoittelun tulee olla suunnitelmallista ja ohjattua. Sotilaiden kestävyyden taas on osoitettu kehittyvän tehokkaasti intervallityyppisellä harjoittelulla. “Säännöllisen ja suunnitelmallisen voimaharjoittelun tiedetään olevan yhteydessä lihaksiston sekä sen tukiosien, jänteiden ja sidekudosten voiman kehittymiseen, tehon ja nopeuden lisääntymiseen ja motorisen suorituskyvyn paranemiseen. Voimaharjoittelusta on hyötyä myös taakankantokykyyn, joka on tyypillinen sotilaan työtehtävä taistelukentällä”, tutkija selventää.
Oma urheilu- ja työtausta herätti aiheen tärkeyteen
Ojasen oma kiinnostus tutkimusaiheeseen juontaa juurensa jo nuoruusvuosilta. Jyväskylän yliopistosta liikuntatieteiden maisteriksi valmistunut Ojanen on työskennellyt aiemmin muun muassa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuslaitoksessa (KIHU), Liikuntakeskus Pajulahdessa, Paralympiakomiteassa sekä Puolustusvoimien Urheilukoulussa.
“Oma kiinnostus ihmisen fysiologiaan ja fyysiseen harjoitteluun on aina ollut suuri. Oman urheilutaustan, opiskelujen, myöhemmin töiden ja oman valmennustoiminnan kautta se on osa päivittäistä elämääni”, väitöskirjatutkija kertoo. Erityinen kiinnostus sotilaan fyysisen toimintakyvyn tehokkaasta kehittämisestä alkoi Ojasen toimiessa Puolustusvoimien Urheilukoulussa valmennuspäällikkönä. Tuolloin mies pääsi todistamaan omin silmin, kuinka nopeasti oppivia ja fyysisesti tehtävään päteviä eri lajien huippu-urheilijat olivat myös sotilaina.
Palkitsevinta tutkimuksen tekemisessä on Ojasen mielestä ollut kollegoilta ja puolustusvoimien henkilökunnalta saatu kiitos sekä oman tutkimuspanoksen näkyminen käytännön toiminnassa. “Antoisinta on ollut muilta saatu positiivinen palaute sekä se kun saa nähdä omien tutkimusten siirtyvän käytäntöön. Tavoitteena onkin, että tutkimuksen tuloksia pystytään hyödyntämään mahdollisimman nopeasti myös käytännössä”, Ojanen päättää.
