Simo Siltanen toimii väitöskirjatyönsä ohella taekwondoseuran valmennuspäällikkönä ja ottelumaajoukkueen valmentajana. Kuva: Simo Kankkunen.
Urheiluopistosäätiö tukee vuosittain liikuntatieteellistä tutkimusta merkittävällä summalla. Simo Siltaselle säätiö on myöntänyt tutkimusapurahan vuosille 2023 ja 2024 hänen väitöskirjatutkimukseensa What Works in Coach Education Programs: Effectiveness in Changing Coaching Behavior.
Väitöskirjatutkimuksessaan Siltasen tavoitteena on selvittää, saavutetaanko valmentajia kouluttamalla todellisia muutoksia valmentajan toimintaan myös arjen valmennustilanteessa. Hän kiinnostui aiheesta jo oman ammattinsakin puolesta, sillä hän työskentelee taekwondoseuran valmennuspäällikkönä ja taekwondon ottelumaajoukkueen valmentajana. Liikuntatieteiden maisteriksi Siltanen on valmistunut vuonna 2019.
”Väitöskirjan tekoon minut houkutti mahdollisuus tulla asiantuntijaksi valmennusosaamisen kehittämisessä. Kun Olympiakomitean Kirsi Hämäläinen ehdotti minulle tätä aihetta, oli siihen helppo tarttua, sillä aihealue on itselleni tärkeä ja kytkeytyy omaan uraani”, Siltanen selittää.
Valmentajakoulutuksella on todettu olevan tärkeä rooli valmentajien oppimiseen, mutta koulutusten vaikuttavuutta käyttäytymisen muutokseen on joissain tutkimuksissa kyseenalaistettu, perustuen muun muassa koulutusten irrallisuuteen arjen valmennuskontekstista ja yksilöllisyyden puuttumisesta toteutuksessa. Siltanen toivookin tutkimuksellaan tuottavansa tietoa, jota pystytään hyödyntämään valmentajan ammattitutkinnon vaikuttavuuden kehittämisessä.
”Valmentajilla on iso rooli ja mahdollisuus vaikuttaa liikunnan ja urheilun piirissä toimivien ihmisten elämään. Sillä on väliä, miten valmentaja toimii ja miten valmentajia koulutetaan”, hän huomauttaa.
Ensimmäisiä tuloksia valmentajakoulutuksen vaikuttavuudesta
Siltasen väitöskirja on jaettu kolmeen osatutkimukseen, joista ensimmäisen analyysin hän on saanut valmiiksi. Aineistonkeruu on myös kokonaisuudessaan valmis, ja siinä on käytetty monipuolisesti eri menetelmiä: kyselylomaketta valmentajille, valmennustilanteiden havainnointia, valmentajien itsereflektointia sekä haastatteluja. Ensimmäiseen osatutkimukseensa Siltanen sai osallistumaan yhteensä 65 valmentajaa.
Nyt valmistunut osatutkimus perustuu valmentajille teetettyyn kyselyyn, jossa he muun muassa arvioivat koulutuksensa vaikuttavuutta ja käyttäytymisen muutoksen mahdollistajia ja estäjiä, perustuen ns. COM-B -malliin.
”Mallin ajatus on se, että käyttäytymisen juurisyyt (kyvyt, mahdollisuudet ja motivaatio) yhdessä toteutuessaan johtavat käyttäytymiseen tai sen muutokseen. Kyselyssä osallistujat arvioivat muutosta tai muuttumattomuutta näiden juurisyiden valossa”, Siltanen selittää.
Osatutkimuksen analyysin perusteella koulutus onnistuu pääasiallisesti tavoitteissaan, vaikka pientä hajontaa joillain osa-alueilla onkin havaittavissa.
”Keskeisimpiä havaintoja oli, että koulutuksen koettiin onnistuneen vaikuttamaan hyvällä tasolla osallistujien kyvykkyyteen eli tietotaitoon ja käyttäytymisen muutokseen useissa koulutuksen tavoitteisiin kuuluvissa osa-alueissa, kuten oman valmennusosaamisen kehittämisessä ja urheilijalähtöisessä valmennuksessa. Sen sijaan vastausten jakautuminen oli suurempaa valmentajan ammatillisissa taidoissa, kuten fyysisten ominaisuuksien kehittämisessä”, Siltanen kertoo.
Väitöskirjatutkimus etenee aikataulussa
Nyt valmistuneen osatutkimuksen tulokset mukailevat pitkälti niitä ennakkoajatuksia, mitä Siltasella oli tutkimuksensa alkuvaiheessa. Hänen hypoteesinsa oli, että suomalainen valmentajan ammattitutkinto onnistuu saavuttamaan pääsääntöisesti tavoitteensa, sillä sen toteutuksessa vastataan moniin sellaisiin haasteisiin, joiden on aiemmissa tutkimuksissa ajateltu olevan esteinä vaikuttavuudelle. Hän uskoo kuitenkin myös kehityskohteita olevan löydettävissä.
”Käyttäytymisen muutosteorioita ei ole aiemman tutkimuksen perusteella johdonmukaisesti hyödynnetty koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Ennakkoajatukseni oli, että niiden systemaattisemmasta hyödyntämisestä voisi löytyä lisäapuja kehittää koulutusta eteenpäin”, hän sanoo.
Siltasen väitöskirjan on kokonaisuudessaan määrä valmistua vuoden 2026 kevääseen mennessä. Tähän mennessä hän on päässyt edistämään tutkimustaan hieman tavoiteaikatauluaan nopeammin – ja siitä hän haluaan kiittää saamaansa apua ja tukea, niin ohjaajiltaan kuin muilta tutkimuksen mahdollistajilta:
”Haluan kiittää ohjaajiani Arja Sääkslahtea, Reijo Bottasta, Kirsi Hämäläistä ja Minna Blomqvistia, jotka ovat olleet korvaamaton apu tässä työssä. Haluan kiittää myös apurahoista, jotka olen saanut, ja jotka ovat mahdollistaneet tutkimustyön etenemisen tavoiteajassa. Lisäksi valmennuksen ammattitutkinnon kouluttajat ovat auttaneet minua paljon ja tutkimukseen osallistuneiden valmentajien ansiosta olen pystynyt keräämään aineiston”, hän sanoo.