Teknologian kehittyminen on vaikuttanut harjoittelun ja palautumisen mittaamiseen, tehden siitä entistä tarkempaa sekä luonnollisen osan kuntoliikkujien ja urheilijoiden arkea. Sykeseurantaan on olemassa useita erilaisia menetelmiä, jotka mahdollistavat datan keräämisen vuorokauden ympäri niin halutessaan.

”Kestävyysharjoittelun seurannassa syke, nopeus ja teho ovat edelleen tärkeimmät ja käytetyimmät muuttujat. Seuraavana kehitysaskeleena voisi olla hermoston tai hermolihasjärjestelmän palautumisen ja väsymystilan mittaaminen kenttäolosuhteissa myös muuten kuin suorituskykytestein”, kestävyysurheilusta tohtoroiva Olli-Pekka Nuuttila visioi. 

Teknologian hyödyntämisen Nuuttila näkee pääosin positiivisena asiana, painottaen samalla miten tärkeä on tiedostaa, ettei mittaamisen tulisi olla itseisarvo. 

”Jos mittaustulokset eivät tarjoa käyttäjälleen kiinnostavaa informaatiota tai aiheuta muutoksia mittaajan toiminnassa, ei niitä tietenkään ole mikään pakko käyttää. Menestyksekäs harjoittelu on mahdollista tehdä edelleen myös täysin ilman apuvälineitä. Mittareita on myös olemassa hyvin moneen lähtöön, eikä esimerkiksi niiden arvioiman unen laadun mittaustarkkuudesta ole välttämättä validoitua tietoa. Summauksena voisi sanoa, että teknologia mahdollistaa jo nyt valtavan tietomäärän keräämisen, mutta kaikkeen siihen tietoon ei kannata eksyä. Tulisi edelleen kyetä erottamaan olennainen ja huomioimaan myös oma subjektiivinen tuntemus”, muistuttaa Nuuttila.

Väitöskirja valmiiksi vuoden 2022 loppuun mennessä

Tulevassa väitöskirjassaan Nuuttila tutkii palautumista ja harjoittelua eri näkökulmista pyrkien löytämään keinoja, miten mittausdataa voi parhaiten hyödyntää harjoittelun suunnittelussa. Nuuttila on tutkinut yksittäisten kestävyysharjoitusten jälkeistä palautumista ja vertaillut harjoitusmäärän tai korkeaintensiteettisten harjoitusten lisäämisen vaikutusta palautumistilaan ja suorituskykyyn. Vaikka tutkittavien määrä liikuntabiologian tutkimuksissa on tyypillisesti alhainen, mittauskulut muodostuvat suhteellisen suuriksi, jos halutaan analysoida esimerkiksi verinäytteistä hormonipitoisuuksia.

”Seuraavassa tutkimuksessani vertaillaan harjoitusmäärän tai -intensiteetin kasvattamisen vaikutuksia palautumiseen ja suorituskykyyn pari viikkoa kestävässä lyhyessä ”shokki-mikrosyklissä”, jossa kontrasti normaaliin harjoitteluun on huomattava. Viimeisessä tutkimuksessani pyrin luomaan aiempien osatutkimusten pohjalta mallin, jossa harjoittelu mukautuu yksilöllisesti mitatun palautumistilan ja harjoitusdatan perusteella. Olen kiitollinen, että Urheiluopistosäätiö on myöntämällään apurahalla voinut edesauttaa laadukkaan urheiluun keskittyvän tieteen tekemistä. Väitöskirjani on määrä valmistua vuoden 2022 loppuun mennessä ja toistaiseksi olen pysynyt kutakuinkin tavoitetahdissa”, Nuuttila kertoo. 

“Tavoitteet pitävät yllä treenimotivaatiota”

Kesälomilta palatessa ei voi välttyä pohtimasta, miten menneen kevään tapahtumat tulevat näkymään tulevina kuukausina. Nuuttilan mukaan koronan vaikutus on näkynyt yliopiston arjessa, mutta käynnissä olevaan väitöskirjaprojektiin sillä ei juurikaan ole ollut vaikutusta.

”Toistaiseksi uudet tutkimusprojektit ovat olleet jäissä ja valtaosa henkilöstöstä on työskennellyt etänä. Onneksi koronatilanne vaikuttaa ainakin tällä hetkellä sen verran stabiililta, että syksyllä voi olla mahdollista palata tutkimustoiminnan pariin. Ehdin kerätä viime vuoden puolella kaksi tutkimusaineistoa, joiden analysoinnissa ja artikkeleiden työstämisessä on riittänyt hyvin puuhaa myös kotitoimistolla”, Nuuttila kertoo.

Kipinä kestävyysharjoittelun tutkimiseen sai alkunsa maastohiihdosta, jossa Nuuttila kilpaili kansallisella tasolla. Nykyään harjoittelu on puhdasta harrastelua, joskin seuraavana haasteena on pari vuotta sitten juostun maratonennätyksen kohentaminen. 

”Sen olen huomannut, että jonkinlainen tavoite auttaa pitämään treenimotivaatiota yllä. Kun treenaaminen ei ole enää vakavaa, on myös mielenkiintoista testailla vähän erilaisempia harjoitustapoja, joihin törmää esimerkiksi tutkimusmaailmassa”, Nuuttila sanoo.