Urheiluopistosäätiö tukee yksittäisten urheilijoiden ja urheiluyhdistysten lisäksi liikuntatieteellisestä ja liikuntalääketieteellistä väitöskirjatasoista tutkimustyötä. Yksi säätiön tukemista tutkimuksista on Titta Kontron väitöskirjatutkimus nimeltään ”Entisten huippu-urheilijoiden fyysisen aktiivisuuden, alkoholinkäytön ja tupakoinnin väliset yhteydet sekä niihin liittyvät sairaudet ja kuolleisuus”.
”Minua kiinnostaa kuinka fyysinen aktiivisuus, tupakointitottumukset ja alkoholinkäyttö ovat yhteydessä entisten huippu-urheilijoiden terveyteen myöhemmällä iällä aktiivisen kilpaurheilu-uran jälkeen. Lisäksi tutkin urheilu-uran ja fyysisen aktiivisuuden vaikutusta terveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn sekä kuolleisuuteen huomioiden urheilijoiden veljiin liittyvässä osatyössä myös saman perhetaustan”, kertoo Kontro tutkimuksen tavoitteista.
Väitöstutkimus on ajankohtainen ja merkittävä niin yksilön kuin väestön terveyden kannalta, sillä vähäinen fyysinen aktiivisuus, tupakointi ja haitallinen alkoholinkäyttö ovat globaaleja ongelmia. ”Viime vuosina erityisesti alkoholia käyttävien ikääntyneiden määrä on kasvanut aiheuttaen inhimillistä kärsimystä yksilötasolla ja suuria kustannuksia väestötasolla. Toivonkin, että väitöstutkimuksessa edellä mainittujen tekijöiden havaituista yhteyksistä olisi hyötyä urheilijoiden lisäksi koko väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä”, kertoo Kontro.
Kattava aineisto tutkimuksen taustalla
Tutkimusaineisto ja erityisesti osatyö, jossa urheilijoita verrataan heidän veljiinsä, on merkittävä, sillä aiemmin julkaisemattoman ja pitkään seuratun urheilijoiden veljien aineiston terveyteen, toimintakykyyn, sairastavuuteen ja kuolleisuuteen liittyvä julkaisu on herättänyt kansainvälisen tiedeyhteisön ja muiden tahojen huomiota.
”Aineiston muodostavat suomalaiset 2657 miesurheilijaa sekä 1712 verrokkia, lisäksi yhdessä osatyössä on hyödynnetty urheilijoiden veljiä koskevaa aineistoa. Aineiston urheilijoiden uran huippuvuodet sijoittuvat vuosiin 1920–1965. Aineistoa on kerätty kyselytutkimuksina vuosina 1985, 1995, 2001 ja 2008 sekä lisäksi kliinisillä tutkimuksilla vuosina 1992 ja 2008”, kertoo Kontro.
Kyselytutkimuksista analyyseihin on otettu mukaan alkoholinkäyttöön, fyysiseen aktiivisuuteen, kilpa- ja kuntourheiluaktiviteettiin, urheilu-uran lopettamisen syihin sekä tupakointistatukseen liittyviä muuttujia, joita vertaillaan urheilijoiden ja verrokkien tai veljien välillä sekä eri urheilulajiryhmittäin. Urheilijoiden veljien data on kerätty sukututkimuksella ja rekistereistä, veljet ovat myös vastanneet vuoden 2001 kyselytutkimukseen.
”Kyselytutkimusten lisäksi aineistonkeruumetodina on käytetty kansallista sairaalapoistorekisteriä ja tilastokeskuksen kuolleisuusrekisteriä, jotka tarjoavat mahdollisuuden alkoholi- ja keuhkosairauksiin liittyvään sairaalahoidon ja kuolleisuuden tutkimiseen. Kolmannessa osatyössä on käytetty myös obstruktiivisten keuhkosairauksien kustannuksiin liittyvää lääkerekisteriä”, kertoo Kontro.
Mitä tapahtuu huippu-urheilijalle uran jälkeen?
Tutkimus sisältää neljä osatyötä. Ensimmäisen julkaistun osatyön tulosten mukaan entisten huippu-urheilijoiden ja verrokkien alkoholisairauksien tai -kuolemien riski ei eroa toisistaan, vaikka urheilijat käyttävät enemmän alkoholia kuin verrokit. ”Suurin alkoholisairauksien riski on kontaktilajiurheilijoilla ja painonnostajilla, kun taas kestävyysurheilijoilla riski on pienin”, kertoo Kontro.
Toisen julkaistun osatyön tulosten mukaan entiset huippu-urheilijat elävät pidempään kuin heidän veljensä. ”Havaittiin, että entiset huippu-urheilijat ovat myös fyysisesti aktiivisempia, tupakoivat vähemmän ja arvioivat terveytensä paremmaksi veljiinsä verrattuna. Kolmannen osatyön vielä julkaisemattomien tulosten mukaan entiset huippu-urheilijat olivat fyysisesti aktiivisempia ja tupakoivat vähemmän kuin verrokit. Keuhkosairauksien riski oli entisillä huippu-urheilijoilla vastaavasti pienempi kuin verrokeilla”, kertoo Kontro.
Lähiaikoina Kontro on aloittamassa viimeisen eli neljännen osatyön tilastoanalyysejä. Osatyön tavoitteena on tutkia fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn yhteyttä alkoholinkäyttöön, tupakointiin ja fyysiseen aktiivisuuteen pitkittäisseurannassa.
”Voidaan todeta, että tämän tutkimuksen tulokset saattavat toimia motivaattorina ikääntyneiden entisten urheilijoiden ja muun väestön sitoutumisessa fyysisesti aktiivisempaan elämään ja muutenkin terveellisempiin elintapoihin”, sanoo Kontro.
Kontron mukaan tutkimustulokset saattavat myös motivoida urheiluvalmentajia, urheilujärjestöjä ja julkisen terveydenhuollon asiantuntijoita kehittämään liialliseen alkoholinkäyttöön liittyviä toimintamalleja urheilu-uran päättymisvaiheessa.
Urheiluopistosäätiön tuki on kannustanut tutkijana
Liikuntalääketieteen ohella Kontro on opiskellut muun muassa psykologiaa ja neurotieteitä, minkä vuoksi hän ei halunnut tehdä perinteistä liikuntalääketieteen tutkimusta. ”Huomasin heti opiskeluiden alussa, että liikuntalääketiede on minun juttuni ja haluan väitellä tohtoriksi tältä alalta. Mediassa puhutaan paljon entisten urheilijoiden runsaasta alkoholinkäytöstä, mutta tieteellistä evidenssiä aiheesta ei juurikaan ole olemassa. Itse toivon, että Suomessa valmisteltaisiin tätä ongelmaa ennaltaehkäisevä ohjelma, joka otettaisiin käyttöön siinä vaiheessa, kun uran päättäminen lähestyy”, toteaa Kontro.
Kontrolla itsellään ei ole kilpaurheilutaustaa, mutta hän on ollut lapsesta asti aktiivinen liikkuja. ”Väitöskirjatyön ohella ohjaan monipuolisesti erilaisia ryhmäliikuntatunteja useammassa paikassa Jyväskylässä. Rakastan ryhmäliikuntatunteja, ja olenkin ohjannut niitä jo vuodesta 2008. Liike on lääke sopivasti annosteltuna ja on aivan mahtavaa saada jakaa liikunnaniloa ja positiivista energiaa asiakkaille sekä antaa hyvän kiertää”, sanoo Kontro.
Kontro kertoo, että Urheiluopistosäätiön tuki on kannustanut häntä tutkijana ja mahdollistanut väitöskirjatutkimuksen sujuvan etenemisen. ”Olen erittäin kiitollinen Urheiluopistosäätiölle saamastani tuesta, sillä säätiö on ollut ensimmäinen väitöskirjatutkimustani rahoittanut taho. On ollut mahtavaa, että säätiö on huomannut tutkimusaiheen tärkeyden ja myös jatkanut hyvin edenneen väitöskirjatutkimuksen tukemista. Mielestäni Urheiluopistosäätiö tekee tärkeää työtä tukemalla urheilu- ja liikuntakasvatusta sekä rahoittamalla liikuntaan ja urheiluun liittyvää tutkimusta Suomessa”, päättää Kontro.
