Liikuntakeskus Pajulahti on Lahden Nastolassa toimiva urheiluopisto ja vapaa-ajan liikuntakeskus. Sen toiminta-ajatuksena on lisätä liikunnan avulla terveyttä, järjestää korkeatasoista liikunta-alan ammatillista koulutusta ja luoda korkeatasoiset olosuhteet urheiluvalmentautumiseen. Liikuntakeskus Pajulahden omistaa Urheiluopistosäätiö.

Pajulahden urheiluopiston perustamisen ajankohtana voidaan pitää toukokuun 21. päivää vuonna 1929, jolloin Työväen Urheiluliiton (TUL) liittotoimikunta antoi valtuudet ostaa Nastolan kunnasta kiinteistön liiton naistoimikunnan voimistelu- ja urheilukotia varten. Naisten toiminta oli kärsinyt pitkään omien urheilu- ja majoitustilojen puutteesta, mutta pienen TUL:in pesämunan, keräysten ja lahjoitusten sekä valtionavun avustuksella ostettiin Nastolasta järvenrantapalsta, jolla sijaitsi seitsemän huoneen huvila sekä sauna. 

Alkuun Pajulahdessa järjestettiin kursseja vain kesäaikaan ja vain naisille. Muutaman toimintavuoden jälkeen myös miehet olivat tervetulleita Pajulahteen, ensimmäisen kerran kesällä 1935. Toimintaa laajennettiin pian uuden voimistelusalin rakentamisen myötä, ja kesällä 1939 Pajulahdessa järjestettiin jo 14 kurssia.

Talvisodan, jatkosodan ja näitä seuranneet poliittisesti värikkäät vuodet lykkäsivät Pajulahden laajenemisaikeita, mutta vuonna 1948 Pajulahden alueelle rakennettiin lisää majoitus- ja toimistotiloja sekä urheilukenttä. Uudet tilat takasivat sen, että Pajulahti voisi toimia jatkossa ympärivuotisesti. Tällöin todettiin myös, että opistoa ei kyetä enää johtamaan liiton toimistosta käsin, vaan sille tarvitaan oma johtaja ja hallinto.

Pajulahden omaisuus siirrettiin maaliskuussa 1952 perustetulle Urheiluopistosäätiölle muutamia päiviä sen perustamisen jälkeen. TUL:n kiinteän omaisuuden siirtäminen erilliselle säätiölle oli varotoimenpide sen varalta, että pitkään suunnitteilla ollut valtakunnanliitto syntyisi – haluttiinhan TUL:n suurella vaivalla hankittu omaisuus pitää jatkossakin työväenliikkeen käsissä.

Pajulahden asema koulutuksen parissa vahvistuu

1940-luvun lopussa rakennetut tilat loivat Pajulahdella edellytykset aloittaa liikunnanohjaajan ammattitutkintoon tähtäävän koulutus. Ensimmäinen kolmen kuukauden mittainen kurssi käynnistyi maaliskuussa 1950. Ensimmäinen, tuoreen urheiluopistolain mukainen kahden vuoden mittainen koulutus starttasi Pajulahdessa syksyllä 1969. Sen jälkeen liikunnanohjaajien koulutus säilyikin samanlaisena lähes kaksi vuosikymmentä. Vasta vuonna 1987 koulutus koki uudistuksen ja koulutusaikoja pidennettiin. Tämän jälkeen uudistuksia on toteutettu tiheämmin, ja niin opiskelujakson pituus kuin opiskelun muodotkin ovat kehittyneet.

Nykyään Pajulahden koulutustarjonnassa ovat liikunnanohjauksen perustutkinto sekä oppilaitosmuotoisena että oppisopimuskoulutuksena, liikunnan ja valmennuksen ammattitutkinto sekä hierojakoulutus yhteistyössä Turun hierojakoulun kanssa. Kansainvälinen liikunnan alempi korkeakoulututkinto toteutetaan yhteistyössä amerikkalaisen Averett-yliopiston kanssa. Pajulahden omien ammatillisten koulutusten lisäksi lukuisat lajiliitot järjestävät Pajulahdessa vuosittain omia valmentajakoulutuksiaan.

Nyt koulutusrintamalla puhaltaa taas uusia tuulia, sillä pääkaupunkiseudulle suunnitellaan Pajulahden ja Kisakallion urheiluopistojen yhteistä Liikunnanohjauksen perustutkinnon koulutusta. ”Tämä on toteutuessaan ainutlaatuinen juttu jo senkin takia, että ensimmäistä kertaa kaksi opistoa lyö hynttyyt yhteen tällä tavalla. Toivon todella, että tästä saadaan toimiva kokonaisuus”, tuumaa Pajulahden toimitusjohtaja Mikko Levola. Koulutuksen pilotointi alkaa ensi syksynä.

Pajulahdessa rakennetaan ja uudistetaan ahkerasti

Pajulahdessa on rakennettu vilkkaasti läpi vuosikymmenten. 1950-luvun suurimpana hankkeena voidaan mainita nykyäänkin käytössä oleva Nikula-halli. 1970-luku oli myös suurten investointien aikaa; hankkeista suurin oli uusi päärakennus. Tällöin uudet tilat toivat Pajulahteen uusien lajien harrastajia, ja käyttäjäkunta laajeni entisestään. 1980-luvun lopulla uudistettiin taas: silloin valmistuivat uusi majoitusrakennus, päärakennuksen jatko-osa sekä uusi tennishalli.

Toiminnan ja talouden turvaamiseksi Pajulahti päätettiin yhtiöittää vuonna 1996. Yhtiön tehtävänä ei kuitenkaan ole tuottaa voittoa vaan se on yleishyödyllinen, eikä maksa omistajalleen osinkoa. Yhtiö tavoittelee silti vahvasti ylijäämäisiä toimintavuosia, jotta suorituspaikkojen ja majoitustilojen ylläpito ja kunnostustyöt voidaan rahoittaa velkaantumatta.

Yhtiömuotoisen Pajulahden aikana rakentamien on ollut jälleen runsasta. Vuonna 1997 valmistui harjoitusjäähalli, ja heti sen jälkeen alkoivat uuden uimahallin rakennustyöt. Uudet tilat toivat opistolle jälleen runsain määrin uusia käyttäjiä ja majoituspaikat olivat kovassa käytössä. Tarve lisätilalle kasvoi jatkuvasti, ja 2000-luvun alkupuolella laajennettiin muun muassa päärakennusta ja rakennettiin uusi ruokala ja uusia majoitustiloja.

Pajulahden kaikkien aikojen suurin investointi on Pajulahti-halli, joka vihittiin käyttöön lokakuussa 2010. Halli oli ollut haaveissa vuosia, mutta hanketta oli lykätty monesti sen korkeiden kustannusten takia. Opetusministeriön avustuksella sekä Urheiluopistosäätiön merkittävällä tuella hallihanke päästiin kuitenkin viimein aloittamaan kesällä 2009. 

”Pajulahden vahva kehittyminen alkoi toki jo 1990-luvun loppupuolella, jolloin rakennettiin ja laajennettiin voimakkaasti, mutta Pajulahti-halli on omasta näkökulmastani merkittävin uudistus lähihistoriassamme. Aloitin itse Pajulahden palveluksessa vuonna 2007 ja silloin yöpymisvuorokausia kertyi noin 70 000 vuodessa. Pajulahti-hallin valmistumisen myötä otettiin huima harppaus eteenpäin, ja vuonna 2010 yöpymisvuorokausia oli jo 100 000. Samalla halli oli merkittävä panostus huippu-urheilun ja valmentautumisen olosuhteisiin”, kertoo Levola. 

Pajulahti tukee huippu-urheilua

Vuonna 1989 opetusministeriö linjasi, että neljä urheiluopistoa nimetään valtakunnallisiksi valmennuskeskuksiksi. Yksi näistä oli Pajulahti, joka vankisti asemaansa kilpa- ja huippu-urheiluopistona. Tänä päivänä valmennuskeskus Pajulahti kehittää kilpa- ja huippu-urheiluun liittyviä harjoitusolosuhteita, valmentajakoulutusta ja valmennusleiritystä, ja sillä on vahva rooli suomalaisen valmennusosaamisen kehittämisessä.

Pajulahti on myös Suomen ainoa Olympia- ja Paralympiakomitean virallinen valmennuskeskus, ja se takaa kansainvälisen tason harjoitusolosuhteet valituille painopistelajeille ja niiden urheilijoille. Tavoitteena on auttaa urheilijoita saavuttamaan olympia- ja paralympiaunelmansa tarjoamalla heille huippuluokan harjoitusolosuhteet. 

Pajulahdella on opetus- ja kulttuuriministeriön määrittämä erityistehtävä kestävyyden ja vammaisurheilun kehittämisessä. Muutamia esimerkkejä kestävyysurheilun edistämisestä ovat vuosittainen kestävyysseminaari, alppimajat sekä laaja kestävyysurheilun asiantuntijaverkosto. Vammaisurheilun puolella korostuvat laajan asiantuntijaverkoston lisäksi esteettömyys, laaja valmennusleiritys sekä vuosittaiset arvokilpailut eri vammaisurheilulajeissa.

Pajulahden ja Urheiluopistosäätiön yhteistyönä on syntynyt myös Pajulahti-team, jonka tarkoituksena on tukea nuoria, olympialaisiin tähtääviä urheilijoita. Tänä vuonna tiimiin kuuluu yhdeksän urheilijaa.

Pajulahti ei lepää laakereillaan

Pajulahden historia on pitkä ja vaiherikas. Opisto uudistaa ja uudistuu edelleen rohkeasti. ”Historia vaikuttaa toki aina toimintaamme ja se näkyy opistolla – meillä on tiloissamme esillä kuvia menneiltä vuosilta ja on hauska katsoa, miten ihmiset niiden kautta tutustuvat historiaamme. Historia elää vahvasti myös tarinoissa, joita esimerkiksi vanhempiin rakennuksiimme liittyy”, kertoo Levola.

”Emme kuitenkaan missään nimessä ole historian vankeja, vaan meillä on kyky uudistua ja vastata tämän päivän vaatimuksiin. Kartoitamme jatkuvasti myös opiston kunnostustarpeita; esimerkiksi vanhempien majoitustilojen päivittäminen on yksi painoisteistämme lähivuosina. Samalla pohdimme, miten ja milloin harjoitustiloja – esimerkiksi Nikula-hallia – on tarvetta päivittää”, toteaa Levola.

Toimintaa ja tiloja pyritään Levolan mukaan kehittämään muutoinkin aktiivisesti ja monipuolisesti: ”Aikaisemmin meillä on ollut kolme operatiivista keskusta: valmennus-, koulutus- sekä vapaa-aika ja yrityskeskus. Viime vuonna organisaatiouudistuksen myötä lisäsimme vielä neljännen, tapahtuma- ja kehityskeskuksen. Tämä on askel aikaisempaa systemaattisempaan tapahtumien järjestämiseen ja erilaisten kehityshankkeiden eteenpäin viemiseen. Uskon, että tulevaisuudessa tämä osa-alue tulee olemaan yksi vahvuuksistamme ja olemme vieläkin vahvempi ehdokas vaikka kansainvälisten arvokisojen ja tapahtumien järjestäjäksi.”

”Ajassa kiinni oleminen näkyy myös Pajulahden vastuullisuudessa. Omalla toimialallamme olemme sosiaalisen vastuun edelläkävijä. Yhdenvertaisuus arjessa tarkoittaa Pajulahden fyysisen esteettömyyden ohella myös henkistä esteettömyyttä ja sitä arvolähtökohtaa, että liikunta ja urheilu kuuluvat kaikille. Mahdollistamme vuosittain myös lukuisille sosioekonomisesti haastavassa tilanteessa oleville ja liikunnasta kiinnostuneille nuorille leiritystä erillisen tukimuodon avulla. Ympäristöön liittyvä vastuumme näkyy muun muassa käyttämissämme energiaratkaisuissa ja ympäröivästä luonnosta huolehtimisessa. Taloudellinen vastuu puolestaan tarkoittaa sitä, että haluamme luoda elinvoimaa koko alueelle olemalla keskisuuri työllistäjä. Näemme vastuumme miltei satavuotisen perinnön jatkajana”, kertoo Levola.

”Kaiken kaikkiaan voidaan kuitenkin todeta, että nykyinen toimintamallimme on toimiva ja olemme esimerkiksi selvinneet koronan tuomista haasteista varsin mallikkaasti. Liiketoimintamallinne on vahvalla pohjalla, samoin kuin taloutemme; tiedämme siis tekevämme asioita oikein! Meillä on vankka jalansija tulevaisuuteen ja tahto kehittää toimintaamme taas eteenpäin”, iloitsee Levola.