Yliastujien tarina sai alkunsa vuonna 1989 Koski TI:n kunnassa, jossa entinen kolmiloikkaaja, nykyinen urheiluvalmentaja ja fysioterapeutti Tuomas Sallinen oli yksi sen kahdeksasta perustajajäsenestä. Ajatuksena oli muodostaa yhteisö hyppylajien huippujen keskuuteen, edistämään välineettömien hyppylajien asemaa muiden yleisurheilulajien joukossa ja tarjoamaan nuoremmille hyppääjille henkistä, valmennuksellista ja mahdollisesti myös taloudellista tukea.
”Alusta asti Yliastujien yksi tärkeimmistä tavoitteista oli mentoroida seuraavia sukupolvia, siirtää meidän niin sanottua hiljaista tietoa eteenpäin ja olla nuoremman sukupolven urheilijoiden tukena. Tänä päivänä yhdistyksessä suhtaudutaan yhä vakavammin tietotaitoon ja kulttuuriin, mitä hyppylajien keskuuteen halutaan levittää”, Sallinen kertoo.
Yliastujien nykyisiin jäseniin kuuluu mm. Suomen tämän hetken yksi menestyneimmistä hyppyurheilijoista, Tuomas Sallisen valmentama korkeushyppääjä Ella Junnila. Junnilan äiti, itsekin hyppylajeissa ammatikseen urheillut Ringa Ropo sai kunnian olla Yliastujien ensimmäinen naisjäsen 1990-luvun lopussa. Tie jäseneksi ei ollut helppo, sillä tulosvaatimukset olivat tuolloin hyvin korkeat, ja tänä päivänä niitä on hieman helpotettu.
”Yliastujien jäsenyys on minulle mahdollisuus olla tässä päivässä mukana: nähdä jo tapahtuneet kehityksen, ja toisaalta missä vielä voidaan parantaa. Nuorten urheilijoiden kanssa keskustelu on maadoittavaa, kun näkee sen intensiteetin ja riemun, jolla urheilua tehdään”, Ropo kuvailee.
Tukea leirikulujen kattamiseen Urheiluopistosäätiöltä
Yliastujien toiminnan keskiössä on myös pitkään jatkuneen karnevaaliperinteen jatkaminen Lempäälän hyppykarnevaaleilla, joka kokoaa vuosittain kesällä yhteen nuoria hyppylajien edustajia. Karnevaaleissa alle 18-vuotiaat junioriurheilijat kilpailevat pituushypyn, korkeushypyn ja kolmiloikan lajikilpailuissa. Tapahtuma on keskeinen Yliastujien toiminnan rahoittamisessa. Yhdistys on saanut useana vuotena peräkkäin taloudellista tukea myös Urheiluopistosäätiöltä, joka on kohdennettu leirikulujen kattamiseen liikuntakeskus Pajulahdessa.
”Urheiluopistosäätiön tuen avulla olemme kattaneet leirikuluja ns. ”haastajaryhmän” hyppääjiltä, potentiaalisilta juniori-ikäisiltä hyppyurheilijoilta”, Tuomas Sallinen kertoo.
Pajulahti on muutenkin Yliastujien jäsenille hyvin tutuksi tullut harjoittelu- ja leiripaikka. Sallisen mukaan Pajulahdesta löytyy kaikki, mitä huipputason yleisurheilija voi tarvita.
”Pajulahti on ollut keskeisen sijaintinsa vuoksi meille hyvin toimiva leiripaikka, jossa olemme järjestäneet noin 4–5 leiriä vuodessa”, hän kertoo.
Näkyvyyden eteen on vielä työtä tehtävänä
Hyppylajien suomalaisten edustajien menestys arvokilpailuissa on ollut viime vuosikymmeninä noususuuntaista, mutta Sallinen ja Ropo kokevat, että monessa mielessä hyppylajit eivät saa vielä ansaitsemaansa näkyvyyttä mediassa. Positiivisiakin muutoksia on tapahtunut, ja siitä voi varmasti osaltaan kiittää Yliastujien tekemää työtä hyppylajien aseman ja arvostuksen eteen.
”Toivoisimme tulevaisuudessa, että hyppylajeista näytettäisiin televisiokatsojille muutakin kuin kolme parasta suoritusta. Siinä missä juoksulajeissa kuvataan suoritus miltei pukeutumisesta maaliviivalle asti, hyppylajeista näytetään vain murto-osa”, Sallinen ja Ropo pohtivat.
Toiveena olisi myös, että jatkossa hyppylajeille järjestettäisiin enemmän omia kilpailutapahtumia.
”Suomeen tarvitaan lisää kilpailutapahtumia ja toimintaa, joka keskittyy yksinomaan hyppylajeihin – näin varmistetaan, etteivät hyppylajit jää tulevaisuudessakaan muiden dominoivien yleisurheilulajien jalkoihin!”, Ropo lisää.
