Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry edesauttaa urheilijoita tavoitteelliseen urheiluun sekä sitouttaa harjoittelukulttuuriin. VAU ry:n lajeja ovat maalipallo, pyörätuolirugby, sähköpyörätuolisalibandy, boccia ja sokkopingis.

”Tavoitteena on tehdä toimintaympäristöt sellaisiksi, että kaikilla olisi mahdollisuus harjoitella ja harrastaa. Pyrimme lajiliittona tarjoamaan sellaiset kilpailu- sekä rekryjärjestelmät, jotta saisimme uusia harrastajia lajeille”, kertoo Timo Pelkonen, joka toimii Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:lla lajipäällikkönä.

Uusia tähtiä tulossa

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:ssä tehdään pitkäjänteistä työtä. Urheiluopistosäätiö tukee 10 000 eurolla palloilulajien kehitysprojektia vuonna 2019. Projektin lajeina ovat pyörätuolirugby ja maalipallo.

”Pyörätuolirugby on vauhdikas ja hyvin taktinen kontaktilaji, joka on suunniteltu pyörätuolia käyttäville henkilöille, joilla on rajoituksia myös käsien toimintakyvyssä. Pyörätuolirugbyssa kilpaillaan kansainvälisellä tasolla paralympialaisissa sekä MM- ja EM-kilpailuissa. Kansallisella tasolla pelataan SM-sarjaa”, kertoo Pelkonen. Peli on saanut vaikutteita amerikkalaisesta jalkapallosta, rugbysta, koripallosta ja jääkiekosta.

”Maalipallo on näkövammaisten vauhdikas joukkuepeli. Kaikilla pelaajilla on silmien edessä läpinäkymättömät laskettelutyyppiset lasit. Pelissä käytetään palloa, joka on 1250 gramman painoinen ja siinä on äänilähteenä kulkusia sisällä. Peli perustuu kuuloaistiin. Maalipallossa kilpaillaan kansainvälisellä tasolla paralympialaisissa, MM- ja EM-kilpailuissa sekä erilaisissa turnauksissa. Kansallisella tasolla kilpaillaan SM-sarjassa sekä 1-divisioonassa. Nuorille järjestetään vuosittain lajileirejä sekä kisatapahtumia”, Pelkonen täydentää.

Parempi urheilijan arki 24/7

Palloilulajien kehitysprojekti panostaa erityisesti korkeatasoiseen osaamiseen. On tärkeää, että lajeissa on koulutetut ja ammattitaitoiset toimijat: valmentajat, luokittelijat, oppaat, avustajat, tuomarit ja asiantuntijat. ”On kaikkien etu, kun urheilijan polulla on riittävästi ammattitaitoisia toimijoita. Toimivat verkostot ja yhteistyö niiden välillä tukevat urheilijan urapolkua. Myös opas- ja avustajapalvelut on oltava riittävät. Pyrimme jatkuvasti kasvattamaan valmentajaresursseja”, sanoo Pelkonen.

Projekti pyrkii kehittämään päivittäisvalmennusta akatemiaympäristössä sekä parantamaan harjoitteluolosuhteita. ”On tärkeää, että harjoitteluolosuhteet olisivat kaikille esteettömät ja saavutettavissa”, selventää Pelkonen.

Sekä miesten että naisten maalipallojoukkueet tavoittelevat Tokion 2020 paralympiapaikkaa. ”Teemme kaikki tukitoimet tätä silmällä pitäen. Se, että olemme pystyneet panostamaan valmennukseen, on myös tuottanut tulosta. Urheiluopistosäätiön tuella on merkittävä rooli lajien kehitystyössä”, kertoo Pelkonen.

Pelkonen kertoo, että niin pyörätuolirugbyssa kuin maalipallossa kustannukset ovat suuret. ”Kustannuksia tuovat mekaanikot, avustajat ja kisareissut. Useammat isommat kisat vaativat pienempiä kisoja ranking-pisteiden keräämiseen”, sanoo Pelkonen.

Kiitosta saa Pelkosen suunnalta myös Pajulahden urheiluopisto.”Kun siirsimme harjoittelumme Pajulahteen, toimintamme on kehittynyt ammattimaisempaan suuntaan. Hyvät harjoitteluolosuhteet ja ravinto ovat urheilijan kehittymiselle tärkeitä. Niin pyörätuolirugbylla kuin maalipallolla on Pajulahdessa noin 10 leiriä vuodessa”, kertoo Pelkonen.

Pelkosen mukaan urheilu antaa paljon – niin elämyksiä, onnistumisia kuin pettymyksiäkin. ”Kaikki uudet tulokkaat otetaan lämpimästi vastaan lajien pariin. Jos on vaan omaa mielenkiintoa, urheilijan polku kyllä löytyy. Liitto pyrkii tukemaan polun eri vaiheissa”, päättää Pelkonen.