Pelastakaa Lapset ry:n Eväitä Elämälle -ohjelma tukee lasten ja nuorten hyvinvointia oppimateriaali- ja harrastustuen sekä lomakotitoiminnan kautta. Urheiluopistosäätiö on tukenut ohjelmaa vuodesta 2019 lähtien yhteensä 10 000 eurolla vuodessa. “Menossa on neljäs tukivuosi ja päätöksemme ulottuu vuoteen 2024 asti”, kertoo säätiön toimitusjohtaja Jukka Hako.
Eväitä Elämälle -ohjelman tuki kohdennetaan lapsille, joiden mahdollisuus jatkaa koulunkäyntiään tai osallistua harrastuksiinsa on uhattuna perheen vähävaraisuuden tai muiden sosiaalisten haasteiden vuoksi. Ohjelmassa on tällä hetkellä kolme tukimuotoa: Oppimateriaalituki, Harrastustuki ja Mentorointi. Lisäksi ohjelmasta tuetaan myös lomakotitoimintaa, jota järjestetään Pelastakaa Lasten aluetoimistojen kautta.
Vuonna 2021 Eväitä Elämälle -ohjelman kautta tukea sai 10 680 lasta, eikä tarpeen väheneminen valitettavasti ole näköpiirissä. ”Harrastustuki on ollut vuosi vuodelta kasvusuunnassa ja ruoka-avun tarve on myös jatkuvassa nousussa. Ukrainan sodan vaikutukset tulevat varmasti osaltaan vaikuttamaan tuentarvitsijoiden määrään lähivuosina”, kertoo Eväitä Elämälle -ohjelman koordinaattori Heidi Herranen Pelastakaa Lapset ry:stä.
Viimeisimpien, vuoden 2020 tilastojen mukaan pienituloisten lasten määrä on Suomessa noin 114 000 lasta. Pelastakaa Lapset ry:n lapsiperheköyhyysasiantuntija Johanna Vinbergin vuosittain toteuttamasta Lapsen ääni -kyselystä kaikuu hyvin lasten kokema pienituloisuus ja sen merkitykset lapsen elämässä. Tänä vuonna kysely sisälsi kysymyksiä hyvinvoinnista ja perheen taloudellisesta tilanteesta, mutta myös sosiaaliturvasta ja palveluista.
”Kyselyn tulosraportti julkaistaan lokakuussa, mutta jo nyt nähdään, että lasten vastauksista nousee esille pienituloisuuden merkitys nimenomaan vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvissä asioissa. Harrastukset ovat usein se, mistä joudutaan tinkimään ja osa kertoo jopa joutuneensa lopettamaan tärkeän harrastuksen perheen taloudellisen tilanteen vuoksi”, kertoo Vinberg.
Tukimuodot ja tarve muuttuvat
Eväitä Elämälle -ohjelman tukimuotoja muokataan ja lisätään tarpeiden mukaisesti. ”Oppimateriaalituki tulee todennäköisesti jäämään ohjelmasta asteittain kokonaan pois syksyllä 2021 voimaan tulleen oppivelvollisuusuudistuksen myötä, jolloin toisen asteen koulutus muuttui maksuttomaksi. Oppimateriaalituen poisjäämisen jälkeen keskitytään nykyisiin tukimuotoihin, joka tarkoittaa käytännössä etenkin harrastustuen mittavaa kasvamista. Harrastustuelle onkin kasvava tarve, koska harrastavia vähävaraisia lapsia on paljon ja harrastusten hinnat ovat korkeat”, valottaa Herranen.
Ukrainan sodan vaikutukset näkyvät jo nyt vähävaraisten perheiden lasten harrastamisessa. ”Sodan aiheuttamien hintojen nousun myötä perheissä on jouduttu säästämään sieltä, mistä se vaan on mahdollista, usein juurikin harrastamisesta. Bensan hinnan nousun myötä perheissä, jotka asuvat pitkien välimatkojen päässä tai jossa julkinen liikenne ei ole kovin toimiva, ei välttämättä ole varaa kuljettaa lapsia harrastuksiin. Perheissä joudutaan tinkimään myös elintarvikkeiden laadusta”, kertoo Herranen.
Vuonna 2020, koronapandemian puhjettua, ohjelman kautta ryhdyttiin jakamaan ruokalahjakortteja vaikeassa taloudellisessa tilanteessa oleville perheille. ”Ruokalahjakortti helpottaa perheen ruokakustannuksia, minkä lisäksi se vähentää taloudellisesta tilanteesta aiheutuvaa huolta. Ruoka-avustuksien tarve ja toiminta on sittemmin laajentunut muun muassa pitkittyneen koronatilanteen ja Ukrainan sodan vaikutuksien myötä”, Herranen kertoo.
Korona vaikutti laajasti lapsiperheisiin
Pitkittynyt koronapandemia näkyy Herrasen mukaan vahvasti Eväitä Elämälle -ohjelman toiminnassa muutoinkin, kuin silloin alkaneen ruokalahjakorttien jakamisen muodossa: ”Koronan aiheuttama työttömyys ja lomautukset ovat aiheuttaneet lapsiperheille suuria taloudellisia huolia. Näiden vuoksi monen lapsen harrastus jäi tauolle tai sitä ei pystytty aloittamaan. Koronapandemian vaikutukset näkyvät fyysisessä, psyykkisessä ja sosiaalisessa hyvinvoinnissa elinolosuhteiden muututtua ja vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin niihin, joilla on jo ennen pandemiaa ollut vaikeaa”.
Vaikka harrastustoiminta oli ainakin osittain tauolla, harrastustuki niin tuettujen kuin tuen määrässä oli kasvusuunnassa myös koronavuosina. ”Sosiaalisen elämän kannalta on ollut ensiarvoisen tärkeää, että lapset ovat päässeet harrastamaan ja voineet elää mahdollisimman tasapainoista elämää. Pandemia on vahvistanut harrastustuen tärkeyttä ja lisännyt sen tarvetta heikossa asemassa olevissa perheissä”, Herranen kertoo.
Korona-aikaan oli tarvetta myös oppimateriaalituelle. ”Etäopiskelu aiheutti lapsiperheille haasteita, sillä sen mahdollistamiseksi oli tarpeen muun muassa hankkia tietokoneita. Avun tarve nosti päätään siis myös tällä saralla”, päättää Herranen.
