”Yhdessä tekeminen on Lahden Ampumaseurassa parasta”

Lahden Ampumaseura on päijäthämäläisen ampumaharrastuksen ylläpitäjä ja kouluttaja. Seura toimii jäsentensä harjoittelun olosuhteiden luojana, kouluttajana ja edunvalvojana.

”Lahden Ampumaseura on perustettu vuonna 1919. Tänä päivänä meillä on noin 700 jäsentä. Toiminta jakautuu neljään jaostoon: haulikko-, kivääri-, pistooli- ja riistamaalijaostoihin. Näistä haulikkojaosto on ylivoimaisesti suurin noin 350 ampujan voimin”, kertoo sihteerinä, rahastonhoitajana ja aktiivisena puuhamiehenä seurassa toimiva Antti Virolainen. ”Suureen joukkoon mahtuu monenlaisia harrastajia – osa ampuu omaksi ilokseen, osa harjoittelee tavoitteellisemmin. Jäsentemme keski-ikä on melko korkea ja valtaosa heistä on miehiä”.

Löytääkö miesvoittoisen ja keski-iältään korkeahkon ammuntaharrastuksen pariin sitten enää uutta verta? ”Metsästyksen suosion kasvu on tuonut seuraan myös nuorempaa sukupolvea ja enemmän naisia. Meillä on aloittelijoille suunnattuja ampumakouluja, joiden kautta meille tulee jonkin verran uusia harrastajia. Pyrimme tarjoamaan myös matalan kynnyksen harrastamismahdollisuuksia, jotta jokainen voisi olla mukana toiminnassa itselleen sopivalla panostuksella”, kertoo puolestaan seuran hallintojaostossa toimiva, seura-aktiivi ja seuran väreissä kisaava Anu Salomaa.

”Kivääri- ja pistoolijaostolla on myöskin ampumakouluja ja niitä järjestetään ympäri vuoden. Nämä lajit ovat haulikkoammuntaan nähden edullisempia ja näin ollen ehkä matalamman kynnyksen lajeja aloittelijoille – mukaan voi tulla jopa alle kouluikäisenä”, lisää Lahden Ampumaseuran haulikkojaoston puheenjohtaja Marko Patrakka.

”Myönnettävästi haasteenamme on saada uusia harrastajia ja nuoria lajin pariin, joten meidän täytyy tosissaan miettiä, millaisia toimenpiteitä tulisi tehdä, jotta laji saadaan nuorten tietoisuuteen. Naiset ja nuoremmat ovat selkeästi aliedustettuna seurassa ja ammunnan parissa yleensäkin”, toteaa Salomaa.

Ammuntaharrastus haasteiden edessä

Maallikon silmään Suomi on menestyksekäs ammuntamaa ja mitaleita saavutetaan arvokisoissa tasaiseen tahtiin. Mutta miltä ammunnan nykytilanne ja tulevaisuus näyttävät Lahden Ampumaseuran kolmikon näkökantilta?

”Kivääri- ja haulikkoammunnassa menestystä ja hyviä sijoituksia tulee melko mukavalla tahdilla, mutta pistooliammunnassa olemme näistä kolmesta lajista kaikista heikoimpia kansainvälisesti. Sen sijaan toiminnallisissa lajeissa – niin sanotuissa Practical-lajeissa, jotka ovat erityisesti nuorten suosiossa – olemme maailman parhaita. Näkyvyys tälle lajimuodolle on kuitenkin melkoisen pientä eikä lajissa ei kisata olympialaisissa”, valottaa Patrakka.

Practical-kilpailu koostuu osuuksista, jotka testaavat ampujan ampuma- ja aseenkäsittelytaitoa. Aseina käytetään niin kivääriä, pistoolia kuin haulikkoakin. 

”Yleisesti ottaen sekä ammunnan harrastamisen että Suomen kansainvälisen ammuntamenetyksen lisäämisessä on haasteita. Ensinnäkin aselaki on meillä Suomessa hyvin tiukka. Oman aseen hankinta on aikamoinen ponnistus. Harrastuksen alkuun pääsee toki ilman omaa asettakin, mutta harrastamisen edetessä ja kehittymisen kannalta oma ase tulee jossain vaiheessa ehdottoman tarpeelliseksi”, avaa Patrakka.

Lahden Ampumaseurassa panostetaan ympäristöasioihin ja pyritään minimoimaan harrastuksen vaikutukset ympäristöön. Tällä hetkellä Lahdessa on esimerkiksi käynnissä meluvalliprojekti, jolla pyritään vähentämään ympäristön meluhaittoja. Täysin mutkattomia ympäristöasiat eivät kuitenkaan ole, eikä tulevaisuus näytä tuovan helpotusta. ”Ampumaratatoiminta on ympäristölupaehtojen alaista toimintaa ja tiukentuvien määräysten vuoksi ampumaratoja suljetaan eikä uusia tule tilalle. Tämä tietysti karsii harrastajien määrää koska etäisyys lähimmälle ampumaradalle saattaa olla sadan kilometrin päässä”, kertoo Virolainen.

”Lisäksi EU:n mahdollinen lyijykielto tulee vaikuttamaan valtaisasti erityisesti haulikkoampujiin. Kielto vaikuttaisi tulevaisuudessa niin ratoihin, lupiin, välineisiin kuin patruunoiden hintaankin. Kielto asettaisi eurooppalaiset ampujat melkoisen eriarvoiseen asemaan muun maailman ampujiin nähden. Saapa nähdä, miten esimerkiksi kisat järjestetään tasapuolisesti, kun toiset saavat ampua lyijyllä ja toiset eivät”, pohtii Patrakka.

”Meidän on pakko kuitenkin tehdä suunnitelma, jolla taklaamme mahdolliset tulevat haasteet ja pystymme edelleen kehittämään toimintaamme ja urheilijoitamme. Periksi ei anneta vaan mennään eteenpäin niillä eväillä, jotka meille annetaan”, tsemppaa Salomaa.

Yhteisöllisyys ammunnassa parasta

Ammuntaa voisi pitää yksinäisten susien lajina, mutta lajin yhteisöllisyys ja muiden auttaminen ovat kolmikon mukaan ammuntaharrastuksen suola.

”Lajin yhteisöllisyys, sosiaalisuus ja tietynlainen talkoohenki ovat itselleni tosi tärkeitä asioita. Toisten kehittymisestä ja onnistumisista tulee ammennettua iloa silloinkin, kun oma ammunta tai suoritukset takkuavat”, kertoo Salomaa. Ajatusta komppaa myös Patrakka: ”Kokemattomampien ampujien auttaminen, neuvominen ja oman vuosien varrella karttuneen tietotaidon jakaminen tuovat itselle isoa iloa ammunnan parissa”.

Salomaa pitää lippua korkealla kaikkien naisampujien puolesta: ”On tosi hienoa, että Lahden Ampumaseuraan on löytänyt tiensä useampi nainen. Meillä on seurassa naisten oma leiditiimi johon kuuluu myös pari lupaavaa nuorta ampujaa. Uskon ja toivon että näiden naisten kautta naisilla ja nuorille olisi matalampi kynnys tulla mukaan toimintaan. Mutta ihan kaikki ovat meille totta kai tervetulleita ja monipuolinen ja ikähaarukaltaan laaja harrastajakunta ovat ehdottomasti tämän lajin suola!”

Virolaiselle ammunta toimii myös oman pääkopan tyhjentämisessä: ”Ammuntaharrastuksessa ehdottomasti parasta on se, että kaikki muut murheet ja työpäivän askareet ja ajatukset unohtuvat – kaikki keskittyminen menee itse ammuntaan”. 

Leiditiimi leireilee Pajulahdessa

Lahden Ampumaseura sai Urheiluopistosäätiöltä apuraha, jonka voimin järjestettiin Pajulahden leiri seuran naisampujille. 

”Olimme naistiimin kanssa Pajulahdessa alkuvuodesta – teimme siellä muun muassa kuntotestit ja rakensimme jokaiselle ampujalle henkilökohtaisen harjoitusohjelman. Lisäksi ohjelmaan kuului Päivi Frantsin luento henkisen valmentautumisen osalta. Pajulahti on toiminut meille leiripaikkana aikaisemminkin ja tulemme myös kauden päätteeksi pitämään yhteisen päätösviikonlopun siellä”, kertoo Salomaa.

Miten ampujat sitten oikein harjoittelevat? Laadukkaat ammuntaharjoitukset ovat Salomaan mukaan ampujalle tietysti menestyksen kulmakiviä, mutta myös muunlaista harjoittelua tulee tehdä: ”Hyvä fyysinen kestävyys ja lihaskestävyys ovat ampujalle tärkeitä. Kisapäivät ovat usein todella pitkiä rupeamia, joten fysiikan pitää olla kunnossa. Myös kehonhuolto ja kehon hallinta ovat tärkeitä ja toki myös pääkopan pitää kestää kisapainetta. Monipuolisella yleisliikunnalla pääsee pitkälle!”

Luitko jo nämä?