”Urhea-kampuksen tarkoitus on rakentaa urheilijoille parempaa arkea”

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhea on verkosto, joka tukee urheilijoiden harjoittelua, auttaa urheilijan kaksoisuran rakentamisessa ja linkittää asiantuntijatoiminnan urheilijan ja valmentajan arkeen. Akatemian piirissä on n. 5600 urheilijaa, 200 valmentajaa, 70 koulua ja oppilaitosta sekä 26 lajiliittoa.

Kesällä 2021 valmistui Urhean usean vuoden ponnistus – Helsingin Vallilassa sijaitseva Urhea-kampus. Sen sydän on upea ja monipuolinen Urhea-halli, mutta kampuksen rakentamishankkeeseen on kuulunut kaksi muutakin osiota: Mäkelänrinteen lukion peruskorjaus ja laajennus, jotka valmistuivat jo aiemmin kesällä sekä Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön Hoasin rahoittama asuintalo, johon ensimmäiset opiskelijat ovat muuttaneet elokuun alussa.

Mistä valtava hanke oikein sai alkunsa, Urhean toimitusjohtaja Simo Tarvonen? ”Hanke lähti liikkeelle alustavasti jo kymmenisen vuotta sitten. Tiedostimme, että liikuntapaikoista on huutava pula ja Mäkelänrinteen koulun ja Uintikeskuksen välissä sopivasti tyhjä hiekkakenttä – tuumasimme että kentälle pitäisi rakentaa urheiluhalli. Muutama vuosi myöhemmin lentopallon MM-kisoissa päädyin juttelemaan erään Hoasin henkilöstöön kuuluvan henkilön kanssa, ja kerroin hänelle hallihankkeestamme. Hän innostui ajatuksesta ja ehdotti, että Hoas voisi rakentaa hallin läheisyyteen asuintalon. Tästä keskustelusta lähti liikkeelle ketju, joka lopulta liitti myös Hoasin tiiviisti Urhea-kampuksen tarinaan”, Tarvonen muistelee.

Eikä kahta ilman kolmatta… ”Samoihin aikoihin oli herännyt tarve Mäkelänrinteen eli Märskyn lukion peruskorjaukselle ja laajennukselle – koulussa oli pulaa opetuspaikoista ja ravintolatilatkin olivat nähneet parhaat päivänsä. Märskyn korjaustoimenpiteitä päädyttiin lykkäämään hieman niin, että ne saatiin ajoitettua samaan ajankohtaan hallin ja asuintalon rakentamisten kanssa. Samalla syntyi myös ajatus Urhea-kampuksesta, joka yhdistää opiskelun, asumisen ja urheilun”, Tarvonen kertoo kampuksen alkutaipaleesta. 

Tarkoituksena toimivampi arki

Pelkistä rakennushankkeista ei tietenkään ole kyse, sillä Tarvosen mukaan kaiken kaikkiaan hanke syntyi tarpeesta niin laadukkaille urheilupaikoille, opiskelupaikoille kuin opiskelijoiden asumisellekin: ”Urhea-kampuksen tarkoituksena on rakentaa urheilijoille parempaa arkea. Pyrimme siihen, että arki – opiskelu, asuminen, harjoittelu ja asiantuntijatoiminta – olisi mahdollisimman laadukasta ja toimivaa.”

”Ensimmäiseksi tämä tarkoittaa sitä, että urheilijalle voidaan tarjota laadukasta harjoittelua niin tilojen, valmennuksen kuin harjoittelun aikataulujen suhteen. Toinen erittäin tärkeä näkökulma on urheilijan kaksoisura; laadukasta opiskelua ja urasuunnittelua niin urheilun rinnalle kuin uran jälkeiseen elämään. Kolmas keskeinen tavoite on saada eri alojen asiantuntijatoiminta, erityisesti terveydenhuolto, jouhevasti osaksi urheilijoiden ja valmentajien arkea. Neljäntenä Urhea-kampuksen tavoitteena on helpottaa urheilijoiden arkea ajankäyttöä optimoimalla; kun opiskelupaikka ja treenipaikat ovat lähellä asuntoa, vähenee matkoihin käytettävä aika. Kaikkia lajeja ei kampuksen alueella tietenkään voi harrastaa, mutta keskeinen sijainti tekee myös kampuksen ulkopuolelle liikkumisen melko mutkattomaksi. Sijainti onkin yksi valttikorteistamme, mietitään sitten lähialueille liikkumista tai yhteyksiä valtakunnan junaverkostoon tai lentokentälle”, Tarvonen jatkaa. 

Urheiluopistosäätiö osakkaana Urhea-hallissa

Urhea-kampuksen takana on monta tukijaa. Urhea-säätiö on hankkeen pääosakas ja Helsingin kaupunki toinen pääosakkaista. Sen lisäksi mukana on liuta pienosakkaita. Urheiluopistosäätiön rinnalla hankkeessa ovat mukana Kisakalliosäätiö, Koripallosäätiö, Urheiluliitto ja Voimisteluliitto.

”Ilman osakkaita hanketta ei olisi olemassa. Tämän joukon investoinneilla saatiin kasaan tarvittava omarahoitusosuus ja heidän tuellaan hanke päästiin ylipäätään aloittamaan. Rahoituksen ja tuen avulla hankkeelle saatiin myös tietynlainen uskottavuus ja projektin pyörät pyörimään”, kiittelee Tarvonen.

“Urheiluopistosäätiölle lähtö mukaan Urhea-hallin osakkaaksi oli  luonteva jatko säätiön aiemmille panostuksille kehittää liikunnan harjoittelupaikkoja Helsingissä”, kertoo säätiön toimitusjohtaja Jukka Hako.

“Urheiluopistosäätiö toteutti aikoinaan 1960-luvulla Helsingin urheilutalon. 1990-luvun lopulla lähdimme mukaan Mäkelänrinteen uintikeskuksen rahoitukseen ja olemme edelleen halliyhtiön vähemmistöosakas. Urhea-halli on nyt kolmas suuri rakennushanke, jossa säätiö on pääkaupungissa mukana. Säätiö on myös Urhea-säätiön kumppanuusjäsen ja sitä kautta myös Liikuntakeskus Pajulahti palveluineen on osa Urhea-verkostoa”, toteaa Hako .

Seuraavana askeleena toimintojen kehittäminen

Vaikka hienot tilat nyt valmistuvatkin, ei Urhea-kampuksella jäädä Tarvosen mukaan laakereilleen lepäilemään: ”Nyt kun infra on kunnossa, täytyy meidän seuraavaksi keskittyä toimintojen ja sisältöjen kehittämiseen. Olemme vuosien saatossa saaneet paljon hyvää palautetta toiminnastamme, ja se on auttanut meitä tässäkin hankkeessa, mutta meidän täytyy myös jatkossa pitää huolta toimintojen laadusta, esimerkiksi valmennuksen tasosta sekä kaksoisura-toimintojen toimivuudesta.”

Uusimpana painopisteenä on verkottaa urheilun ja liikunnan tutkimusta, koulutusta ja innovaatiotoimintaa yhteen. ”Tavoitteemme on, että tämän avulla syntyy uusia toimintatapoja, joista hyötyisivät niin yksittäiset urheilijat ja liikkujat, seurat kuin Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungitkin”, valottaa Tarvonen tulevaisuuden suunnitelmia.

Luitko jo nämä?