Oma urheilu-ura katkesi yhdessä hetkessä – mutta sitten syntyi jotain vielä parempaa, kun Tatja Holm käänsi katseensa mielen voimaan. Nykyään Holm auttaa urheilijoita urheilupsykologina sekä tekee väitöskirjatutkimusta aiheesta, josta huippu-urheilijatkin ovat kiitollisia.
Kaksiosainen tutkimus
Holm kilpaili nuorena tavoitteellisesti sekä pituushypyssä että pika-aidoissa. Paha loukkaantuminen katkaisi urheilu-uran, jonka jälkeen hän suuntasi energiansa psykologian opintoihin. Holm on toiminut psyykkisenä valmentajana vuodesta 2013 ja työskennellyt useiden eri lajien maajoukkueiden kanssa. Nykyään hän toimii pääkaupunkiseudun urheiluakatemian, Urhean, vastaavana urheilupsykologina. Lisäksi hän tekee väitöskirjatutkimusta huippu-urheilijoiden psyykkisestä hyvinvoinnista ja mielenterveydestä sekä niiden vaikutuksista suorituskykyyn.
- Vätöskirjatutkimukseni koostuu kahdesta osasta: laajasta psykologisesta kyselylomakkeesta, joka sisältää urheilijakohtaisia ja validoituja kyselyjä, sekä laadullisesta haastatteluosiosta. Kyselypatteristo voi auttaa tunnistamaan mahdollisia psyykkisiä haasteita ajoissa, mikä voi johtaa parempaan suorituskykyyn ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Palautumisen ja mielen hyvinvoinnin tukemiseksi kartoitetaan yksilöllisiä keinoja ja voimavaroja, pohjustaa Holm.
Tutkimus integroitiin osaksi käytäntöä
Kysely suunnattiin Pariisin ja Milano-Cortinan olympialaisiin sekä paralympialaisiin valmistautuville urheilijoille ja Suomen naisten jalkapallomaajoukkueen, Helmareiden, pelaajille. Tutkimusotos on 215 urheilijaa.
Jokainen urheilija arvioitiin kyselypatteriston avulla noin vuosi tai puoli vuotta ennen olympialaisia tai arvokisoja. Kyselypatteristo on integroitu osaksi olympialaisiin ja turnauksiin valmistautumisen prosessia. Kyselyllä pyritään tunnistamaan mahdolliset tuen tarpeet, psyykkisen hyvinvoinnin tilan ja sen muutokset vuoden aikana, erityisesti heidän valmistautuessaan olympia- ja paralympialaisiin tai muihin arvokilpailuihin
- Halusin, että tutkimus yhdistetään käytännön työhön. Kun kyselypatteristo hälytti urheilijoiden kohdalla, heihin oltiin yhteydessä ja arvioimme mahdollisia jatkotoimenpiteitä ja tukea tarpeen vaatiessa. Ensimmäisten havaintojen mukaan hälytyksiä tuli erilaisista kuormitustekijöistä, kuten kliinisistä/subkliinisistä haasteista, uneen liittyen, elämäntilanteen kriiseistä ja valintapaineista, pohjustaa Holm.
Psyykkisen hyvinvoinnin vahvistaminen
Valmentajat ja asiantuntijatiimit ovat keskeisessä roolissa tukimallin toteutuksessa. Yhteistyötä tehdään tiiviisti, ja tavoitteena on tunnistaa tuen tarpeet ajoissa sekä mahdollistaa yksilöllinen tuki urheilijan arjessa ja kilpailukaudella. Kyselyn teettäminen on parhaimmillaan tehokas tapa, joka mahdollistaa keskittymisen olennaiseen.
- Psyykkisen hyvinvoinnin vahvistaminen perustuu yksilöllisten voimavarojen tunnistamiseen ja niiden hyödyntämiseen. Arviointi tehdään yhdessä psykologien, psykoterapeuttien ja psyykkisten valmentajien kanssa, kertoo Holm.
Kuormituksen ja palautumisen hallinta
Kuormituksen ja palautumisen hallinta on olennainen osa psyykkistä hyvinvointia. Yhteistyössä valmennuksen kanssa pyritään löytämään yksilölliset keinot palautua ja minimoida liiallinen kuormitus, jotta urheilijat jaksavat niin arjessa ja kuin kilpailuissa.
- Urheilussa halutaan sekä fyysistä, että psyykkistä kuormitusta, mutta olennaista on, miten paljon sitä kestää ja miten siitä palautuu. Kyse on aina voimavarojen ja kuormituksen tasapainosta, sanoo Holm.
Urheilijat kiittävät
Väitöskirjatutkimuksen myötä urheilijat ja valmentajat ovat kokeneet aiheen käsittelyn tärkeäksi, ja tietoisuus psyykkisestä hyvinvoinnista on lisääntynyt urheiluyhteisöissä.
- Monet urheilijat ovat kiittäneet siitä, että psyykkisestä hyvinvoinnista puhutaan ja, että heidät huomioidaan kokonaisuutena. Kyselyt ovat auttaneet urheilijoita ymmärtämään, etteivät he ole yksin haasteidensa kanssa, ja tuen piiriin hakeutuminen on helpottunut, kertoo Holm.
Myös valmentajat ja maajoukkueiden johto ovat suhtautuneet aiheeseen kiinnostuneesti ja esittäneet paljon kysymyksiä.
Tutkimuksen rahoitus
Holm kuvasi, tutkimuksen rahoituksen hakemisen olevan haasteellista, ja kertoi, että Urheiluopistosäätiön kolmivuotisen apurahan saaminen mahdollistaa tutkimuksen tekemisen tiiviimmin ja useamman vuoden ajan. Tavoitteena on julkaista useita artikkeleita sekä kehittää toimintamalleja, joita voidaan levittää myös nuorten urheilijoiden ja seurojen käyttöön. Näin urheilijoita voidaan auttaa aikaisemmassa vaiheessa.
- Mä olen tosi kiitollinen Urheiluopistosäätiölle, että urheilijoiden psyykkiseen hyvinvointiin ja mielenterveyteen liittyvää tutkimusta rahoitetaan ja, että aihe nähdään merkitykselliseksi osaksi huippu-urheilua, alleviivaa Holm.
Milano-Cortinan olympialaiset
Holm kokee, että pitkällä tähtäimellä esimerkiksi olympialaisiin harjoittelevan urheilijan tukemisessa on tärkeää, että on olemassa luottamuksellinen suhde niin valmentajan kuin ympärillä olevan tukitiimin kanssa. Luotettavat ihmiset ympärillä mahdollistavat sen, että psyykkiseen hyvinvointiin ja mielenterveyteen liittyviä asioita otetaan herkästi puheeksi. Tällöin niistä keskustellaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta ongelmat eivät kasva liian isoiksi ja pääsy tuen piiriin onnistuu helposti.
- Silloin kun ollaan jo olympialaisissa, kuten urheilijat nyt Milano-Cortinassa, tärkeintä on mennä omaan kuplaan, edetä hetki ja tilanne kerrallaan ja jättää ulkopuolelle kaikki turha hälinä, kuten median kysymykset, päättää Holm.
