Pitääkö huippu-urheilusta keskustella?


Kuvateksti: Urheilun rahoitus Suomessa -keskusteluun osallistuneet Jari Lämsä, Mika Kulmala, Riikka Juntunen, Sirpa Korkatti, Jasmi Joensuu ja Mika Kulmala.


Vuokatissa järjestettiin 25.-28.6.2024 Huippu-urheiluviikko, jonka tavoitteena oli kerätä huippu-urheilun parissa toimivat yhteen keskustelemaan huippu-urheilun ajankohtaisista asioista. Oman leimansa tapahtumalle antoi samaan aikaan järjestetty Aateli Race, joka on 20 vuoden ajan kerännyt suomalaiset hiihtäjät omaan kesäkilpailuunsa.

Ensimmäisen päivän avauksena toimi Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen johtaja Markku Jokisipilän pitämä esitys vuonna 2022 julkaistusta Huippu-urheilun ulkoisesta selvityksestä, jonka jälkeen panelistit Toni Roponen (Olympiakomitea), Henrika Backlund (Finlands Svenska Idrott), Arto Kuusisto (KIHU), Markku Jokisipilä ja Riikka Juntunen (Urheiluopistosäätiö) kävivät keskustelun suomalaisen huippu-urheilun tilasta. Keskustelussa nousi esille erityisesti huippu-urheilun suomalainen malli ja suomalaisen huippu-urheilun johtaminen.

Huippu-urheiluun liittyvässä keskustelussa esille nousee helposti vastakkainasettelu ja usein keskustelussa päädytään myös perustelemaan huippu-urheilun olemassaoloa sen yhteiskunnallisella merkityksellä. Huippu-urheiluviikolla tavoitteena on käydä keskustelua nimenomaan huippu-urheilusta, ilman tarvetta perustella sen olemassaoloa.

Viikon ohjelmaan mahtui esityksiä managereiden toiminnasta, sponsoroinnista, lumilajien olosuhteista, vastuullisuudesta, urheilun legacystä, rahapelialan tulevaisuuden näkymistä sekä tutkitusta tiedosta. Keskustelua käytiin monesta eri näkökulmasta.

Oman tärkeän antinsa viikkoon toivat JYU-Vuokatin Oona Kettunen, Ritva Mikkonen ja Olli Ohtonen. Vuokatissa toimii Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikkö, jossa on pitkät perinteet tutkimuksen hyödyntämisestä urheilijan arjessa. Oona Kettusen aiheena oli kestävyysurheilijoiden ravinto. Moni urheilun seuraaja tunnistaa Oona Kettusen hiihtäjänä ja kestävyysjuoksijana, mutta urheilijan uransa ohella hän on opiskellut liikuntatieteitä ja väitellyt vuonna 2023 naismaastohiihtäjien ravitsemuksesta ja suorituskyvystä. Kettusen esitystä seurasi paikan päällä 120 Become a Champion -leirillä ollutta juniorihiihtäjää. Naisten urheilu oli vahvasti esillä tutkitun tiedon osalta, sillä toisen puheenvuoron piti yliopiston lehtori Ritva Mikkonen. Mikkonen keskittyy tutkijana pääsääntöisesti naisurheilun erityispiirteisiin, erityisesti hormonien vaikutuksesta suorituskykyyn ja harjoitteluvasteisiin. Kehittämispäällikkö Olli Ohtonen toi omassa esityksessään käytännön läheisesti esille, miten tiede auttaa valmentajaa omassa työssään. Iivo Niskasen valmentaja ja Vuoden valmentajaksikin valittu Ohtonen on työskennellyt Vuokatissa huippu-urheilun parissa eri tehtävissä yli 10 vuoden ajan.

Viikko osoitti, että tällaiselle keskustelutapahtumalle on tarvetta. Järjestäjät onnistuivat luomaan tapahtuman, jossa nostettiin esille huippu-urheilun erilaisista näkökulmista rakentavassa ilmapiirissä. Huippu-urheilu näyttää erilaiselta, kun sitä katsoo urheilijan, valmentajan, managerin, sponsorin tai lajiliiton näkökulmasta. Jokainen näkökulma on tärkeä, jos haluamme tehdä muutoksia ja menestyä jatkossa nykyistä paremmin.

Tuleviin vuosiin liittyen toivon lisää urheilijoiden ja valmentajien näkökulmia erilaisiin keskusteluihin. Paikan päällä oli mahdollisuus verkostoitua ja käydä keskustelua muiden huippu-urheilusta kiinnostuneiden kanssa. Lisäarvoa tapahtumalle toi yhteistyö Ylen kanssa, sillä Yle Areena tavoitti parhaimmillaan lähes 10 000 katsojaa.  

Teksti:
Riikka Juntunen, Urheiluopistosäätiön toimitusjohtaja, joka osallistui viikolla keskusteluun niin rahoituksen kuin tiedolla johtamisen näkökulmasta

Kuva: Heli Vepsäläinen

Luitko jo nämä?