Keihäs ei lennä väkisin – sen Pajulahti-tiimiin kuluva 22-vuotias Eemil Porvari tietää. Vaikka harjoituskausi oli kaikkea muuta kuin optimaalinen, johti se lopulta Tokion MM-kisoihin.
Lahtelaisen keihäänheittäjän Eemil Porvarin harjoituskausi sujui hyvin maaliskuun Kyproksen leiriin saakka. Siellä heitetyssä kisassa hänen kyynärpäänsä sivusiteeseen tuli ikävä repeämä. Tämän vuoksi kovat heitot olivat tauolla 2–3 kuukautta, mikä vaikutti merkittävästi harjoituskauteen ja kilpailuihin valmistautumiseen. Heinäkuun jälkeen hän pystyi jälleen heittämään ilman varomista. Rikkonaisesta harjoituskaudesta huolimatta Porvari sijoittui kesällä alle 23-vuotiaiden EM-kilpailuissa upeasti pronssille.
- Minulle tuli vielä Ruotsi-ottelun jälkeenkin olkapäähän limapussin tulehdus. Se hoidettiin kuntoon tulehduskipulääkkeillä ja kylmällä. Täällä Tokion MM-kisojen näyttämöllä heittotreenit ovat onnistuneet hyvin, kertoo Porvari.
Varasijalta Tokioon
Hartolan Voimaa edustavaa Porvaria ei valittu suoraan Suomen yleisurheilun MM-kisajoukkueeseen Tokioon, vaan hänelle lankesi kotiin jäävän varamiehen rooli. Keihäskollega Toni Keräsen MM-kisat peruuntuivat terveydellisten syiden vuoksi, joten kutsu kisakoneeseen tuli 5 päivää ennen lähtöä. Sen jälkeen Porvari alkoi totutella aikaeroon siirtämällä päivärytmiä Tokion aikaan. Saunomalla Porvari sopeutti itseään Tokion kuumaan ja kosteaan säähän.
- Vaikka valmistautumisaika oli lyhyt, en usko sen vaikuttavan tulokseen, sillä pidin kilpailuvalmiutta yllä, kuten varamiehen kuuluukin, selventää Porvari.
Porvari tavoittelee ensimmäisistä aikuisten MM-kisoista teknisesti hyviä ja rentoja heittoja ja sitä kautta kahdeksikolla alkavia lukemia. Porvarin ennätys 82,69 on heitetty kesällä 2024. Miesten keihään karsinta heitetään Tokiossa keskiviikkona 17.9. ja finaali heti seuraavana päivänä.
- Yritän nauttia kilpailemisesta, koska väkisin keihäs ei lennä mihinkään, pohtii Porvari.
Urheileminen lähti kotipihalta
Eemilin urheilu-uran pohjat luotiin lapsuudenkodin isolla pihalla Hartolassa, jossa hän liikkui isoveljensä perässä milloin minkäkin lajin parissa. Kahdeksanvuotiaana hän liittyi treeniryhmään, jota veti yhä tänäkin päivänä Porvaria valmentava Keijo Kylänpää. Eemil harrasti nuorena monipuolisesti eri yleisurheilulajeja sekä pelasi salibandya ja jalkapalloa.
- Keihäs alkoi kiinnostaa lajeista eniten, koska sitä tuli katsottua paljon telkkarista ja suomalaiset olivat siinä niin kovia, muistelee Porvari.
Pajulahti-tiimi
Lahdessa asuva Porvari kuuluu ensimmäistä vuotta Pajulahti-tiimiin. Eemil käy Kolmen Kampuksen urheiluopiston Pajulahden kampuksella useamman kerran viikossa, erityisesti talvikaudella. Hän tekee siellä lähes kaikki heitto- ja lajivoimaharjoitukset. Valmentaja Kylänpää on mukana suurimmassa osassa harjoituksia, erityisesti heitto- ja lajivoimatreeneissä.
- Pajulahti-tiimin tuki on minulle merkittävä ja mahdollistaa Pajulahden hyvät harjoitteluolosuhteet sekä muut palvelut, iloitsee Porvari.
Tasapainoa pelien ja metsätöiden kautta
Kovien treenien vastapainona Porvari rentoutuu pelaamalla – sekä pelikonsolilla että ulkona kavereiden kanssa. Lisäksi hän auttaa kotitilan metsätöissä. Opinnot eivät juuri nyt ole ajankohtaisia, mutta tulevaisuudessa siintää mahdollisesti opettajan ura.
– Olen tehnyt opettajan sijaisuuksia ja miettinyt opiskelua avoimessa yliopistossa, Porvari päättää.
