Valtion liikuntaneuvoston teettämänä Suomessa on ensimmäistä kertaa toteutettu perusteellinen arviointi paraurheilun nykytilanteesta, jonka tulokset julkaistiin 12. syyskuuta 2024. Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva paraurheilun organisoitumisesta ja rakenteista Suomessa sekä arvioida järjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta.
Kyselyn toteuttamisesta vastasi Virpi Remahl, Heini Wennman, Kirsi Kuorikoski, Osku Kuutamo ja Tero Kuorikoski liikuntakeskus Pajulahdesta. Paraurheilulla arvioinnin kontekstissa tarkoitetaan vammaisten henkilöiden harjoittamaa kilpaurheilua. Arvioinnin tulokset perustuvat paraurheilun kannalta keskeisten organisaatioiden (Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Paralympiakomitea, Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö ja Huippu-urheilun instituutti KIHU), lajiliittojen edustajien, paraurheilijoiden ja -valmentajien sekä urheiluakatemioiden edustajien haastatteluihin ja kyselyihin.
Paraurheilun arvostus parantunut, mutta vuoropuhelu eri toimijoiden välillä on heikkoa
Kansallisen kilpatason paraurheilijoita on Suomessa tällä hetkellä reilut 2 000 henkilöä ja harrastajia reilut 7 000 henkilöä. Uusien paraurheilijoiden rekrytointi on varsin sattumanvaraista ja vaihtelevaa eri lajien välillä.
Myönteistä kehitystä paraurheilun kentällä on tapahtunut siinä, että paraurheilun asema ja arvostus näyttää ympäristössä parantuneen viimeisen 15 vuoden aikana. Tästä kertoo muun muassa se, että paraurheilu on saanut enemmän näkyvyyttä mediassa ja urheiluorganisaatioiden viestinnässä.
Paraurheilussa on paljon erilaisia toimijoita, mutta laajempi vuoropuhelu eri organisaatioiden välillä on heikkoa, eivätkä asetetut tavoitteet ole kovin kunnianhimoisia. Tietyissä lajeissa, kuten ratsastuksessa, on kuitenkin positiivisia esimerkkejä paraurheilun integraatiosta lajiliiton toimintaan. Keskimääräinen paraurheilun budjetti lajiliitoilla on noin 10 000 euroa, ja valtion liikuntabudjetista paraurheiluun allokoidaan vuosittain 2,6–2,9 miljoonaa euroa.
Paraurheilun kehittämiseen tarvitaan konkreettisia tekoja ja eri toimijoiden välistä tiiviimpää yhteistyötä
Arvioinnin tulosten perusteella paraurheilun johtamisessa ja lajiliittointegraatiossa nähdään haasteita. Johtaminen näyttäytyy vastausten perusteella epäselvänä kokonaisuutena. Myönteistä kehitystä on tapahtunut kansainvälisessä yhteistyössä: osa lajiliitoista on esimerkiksi kouluttanut paraurheilijoiden valmentajia ja tuomareita yhteistyössä kansainvälisten toimijoiden kanssa. Kuitenkin juuri osaavien ja motivoituneiden valmentajien löytäminen voi olla yksittäisille paraurheilijoille hyvinkin haastavaa.
Lajiliittointegraatioiden osalta tilanne paraurheilussa on varsin vaihteleva riippuen lajiliitosta ja arvioidusta ajanjaksosta. Toiminnan tasoa kuvattiin vuoristoratamaiseksi, jonka vaihtelevuus kertoo osaamisen henkilöitymisestä. Onnistuneen lajiliittointegraation tunnusmerkkejä ovat muun muassa suunnitelmallisuus, läpileikkaavuus toiminnassa, yhteistyö ja työnjaosta sopiminen sekä seuranta ja arviointi. Haasteisiin lukeutuvat esimerkiksi taloudelliset ongelmat, henkilöityminen sekä urheilijanpolun huomioimisen laiminlyönti.
Suomalaisten paraurheilijoiden kansainvälinen menestys on ollut viime vuosina laskussa ja arvioinnin perusteella ilmiselvää on jaettu huoli paraurheilun tulevaisuudesta ja huippuyksilöiden löytämisestä ja valmentamisesta. Arvioinnin mukaan paraurheilijoiden rekrytointia, kilpailutoimintaa sekä vammaisten lasten ja nuorten matalan kynnyksen urheiluharrastustoimintaa tulee edistää, jos tulevaisuudessakin Suomeen halutaan kansainvälisesti menestyviä paraurheilijoita.
Asiantuntijuutta ja ymmärrystä paraurheilun erityisvaatimuksista tulee lisätä monen eri toimijan tasolla, ja paraurheilun suhteen tulee asettaa entistä kunnianhimoisempia ja ennen kaikkea konkreettisia tavoitteita. Tilanne voi muuttua paremmaksi vain useamman osapuolen tiiviillä yhteistyöllä, jossa osapuolet ovat aidosti valmiita sijoittamaan ja panostamaan paraurheilun nykytilanteeseen ja tulevaisuuteen.
Tutustu koko raporttiin täällä: https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2024/09/Valtion-liikuntaneuvosto-Paraurheilun-organisoituminen-ja-tila-Suomessa-2024.pdf
