Essi Ahokas haluaa tuottaa luotettavaa tietoa palautumisen menetelmistä

Viime vuoden lopulla Urheiluopistosäätiö myönsi kokonaan uudenlaisen tutkimusapurahan, joka on suuruudeltaan 30 000 euroa ja se maksetaan saajalleen kolmen vuoden aikana. Apurahalla päätettiin tukea Liikuntatieteiden maisterin Essi Ahokkaan tutkimusta.

Ahokkaan tutkimuksessa selvitetään vesiupotusmenetelmien ja infrapunasaunan vaikutusta harjoitusadaptaatioihin sekä akuuttiin palautumiseen urheilusuorituksen jälkeen. Harjoitusadaptaatiolla tarkoitetaan kehon sopeutumista harjoitusrasitukseen. Ahokas tekee väitöskirjaansa Jyväskylän Yliopiston Liikuntabiologian laitoksella.

”Apuraha on minulle valtava apu ja olen siitä todella kiitollinen. Säätiön tuella rahoitan väitöskirjaani kuuluvat mittaukset ja pystyn varmistumaan siitä, että saan nämä mittaukset tehtyä myös tulevina vuosina ja näin ollen saan tutkimukseeni vaadittavan aineiston kasaan. Iso kivi vierähti kyllä sydämeltä, kun sain tiedon myönnetystä apurahasta”, kiittelee Ahokas.

Infrapunasaunan vaikutusten tutkiminen luo uutta tietoa

Ahokkaan väitöskirja koostuu neljästä osatutkimuksesta. Ensimmäinen väitöskirjan artikkeli julkaistiin vuonna 2020 hänen pro gradu -tutkielmansa tutkimuksesta. ”Olen aloittanut tämän aihealueen tutkimuksen parissa jo vuonna 2016, jolloin aloitettiin myös ensimmäiset mittaukset. Tällä hetkellä olen tutkimuksen toisen osion kimpussa ja tarkoituksena olisi nyt alkuvuodesta tehdä siihen tarvittavia mittauksia – sen jälkeen vuorossa on datan käsittelyä ja tutkimusartikkelin kirjoittamista. Kolmannen ja neljännen osatutkimuksen mittaukset ja aineiston keräys olisi tarkoitus tehdä seuraavan vuoden, puolentoista sisällä ja sen jälkeen loppuaika kuluukin analyysien ja kirjoitusprosessin parissa ”, kertoo Ahokas. 

Tutkimuksessa perehdytään vesiupotusmenetelmien ja infrapunasaunan vaikutuksiin urheilijoiden ja kuntoilijoiden palautumisessa. Näistä vesiupotusmenetelmiä Ahokas on tutkinut jo aiemmin, ja tutkimuksen ensimmäinen osa käsitteli nimenomaan näiden menetelmien vaikutuksia. ”Infrapunasaunan vaikutukset palautumiseen ovat uudempi tutkimuskohde, jonka parissa aloitin mittaukset viime vuoden lopussa. Tämä on hyvä lisä väitöskirjaani, sillä kyseessä on vähemmän tutkittu aihe, joten se tuo uutuusarvoa työhöni”, tuumaa Ahokas.

Tavoitteena selvittää eri menetelmien haitat ja hyödyt

Infrapunasaunan vaikutusta palautumiseen tutkitaan erilaisten mittausten ja urheilijan tuntemusten pohjalta. ”Urheilijalta otetaan ennen kuormitusta verinäytteitä ja tehdään suorituskykymittauksia – nopeutta, voimaa ja ponnistusvoimaa mittaavat testit. Tämän jälkeen urheilija tekee kuormituksensa, jonka jälkeen palautuminen tapahtuu joko infrapunasaunassa tai tavallisessa huoneenlämmössä. Seuraavana päivänä toistetaan samat testit ja mittaukset kuin ennen harjoitusta. Urheilijan sykevälivaihtelua mitataan jatkuvasti kuormitusta edeltävästä illasta alkaen lähes kahden vuorokauden ajan. Mitattavien asioiden lisäksi urheilijan tuntemukset ja unipäiväkirja ovat tärkeässä roolissa tuloksia analysoitaessa. Myös ruokailuja ja nesteen nauttimista pyritään kontrolloimaan mahdollisimman tarkasti, jotta tulokset olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia keskenään”, kertoo Ahokas tutkimusmenetelmistä.

Aiemmin tutkittu vesiupotusten tutkimusmenetelmä oli Ahokkaan mukaan aika lailla samanlainen: ”Samoin kuin infrapunasaunan vaikutuksia tutkittaessa, verrattiin upotustutkimuksessakin vaikutuksia nimenomaan huoneenlämmössä istumiseen. Heti kuormituksen jälkeen tehtiin aktiivinen palautumisharjoitus polkupyöräergometrillä polkien ja sen jälkeen henkilö istui joko altaassa tai huoneenlämmössä. Upotusmenetelmien tutkimusryhmään kuului urheilijoiden sijaan tavallisia kuntoilijoita, ja seuranta kesti neljän vuorokauden ajan.” 

Ahokas toivoo tutkimuksensa antavan luotettavaa tietoa palautumismenetelmien valintaan: ”Haluan selkeyttää menetelmien hyödyt ja haitat ja tuoda ne urheilijoiden tietoisuuteen. Tällä hetkellä liikkeellä on jonkin verran mututietoa, joten haluan tutkimuksellani tuottaa tietoa, johon voi luottaa. Olisi hienoa, jos jonain päivänä urheilijoilla olisi selkeämpi sapluuna millaisia palautumismenetelmiä kannattaa käyttää missäkin vaiheessa harjoittelu- tai kilpailukautta – ja mistä menetelmistä ei taas ole hyötyä lainkaan.”

Luitko jo nämä?