Suunnistus on Suomessa pitkät perinteet omaava laji, joka on tullut kaikille suomalaisille tutuksi vähintäänkin koululiikunnasta. Jokainen peruskoulun käynyt on vähintään kerran päässyt kokeilemaan suunnistusta. Kuntosuunnistajien määrä on viime vuosikymmeninä kasvanut, eikä ihme – onhan lajilla tunnetusti lukuisia terveyshyötyjä. Se on niin sanottua matalan kynnyksen liikuntaa, jota voi harrastaa iästä, kunnosta ja paikkakunnasta riippumatta.
Suunnistusliitossa nuorisopäällikön tehtäviä syksyllä sijaistaneen Anna Ojapalon mukaan suunnistuksen vetovoima piileekin sen ainutlaatuisessa yhdistelmässä kuntoliikuntaa, luontoa sekä aivojen haastamista.
”Suunnistus mielletään aika monessakin mittarissa terveyttä edistäväksi liikuntamuodoksi. Se on lajina varsin edullinen. Siinä yhdistyy fyysinen suoritus, raitis ulkoilma ja aivonystyröiden haastaminen. Nuorisotoiminnassa olen myös päässyt seuraamaan, että se on tosi paljon perheitä ja sukupolvia yhdistävä harrastus”, kuvailee Ojapalo, jonka oma perhe kokonaisuudessaan, neljä lasta mukaan lukien, on hurahtanut suunnistukseen.
Pajulahden harjoittelupuitteet vahvistavat huippusuunnistajien kehitystä
Urheiluopistosäätiö on pitkään tukenut suunnistusta kohdentaen apurahoja yksittäisille suunnistajille, suunnistusseuroille sekä Suunnistusliitolle.
Suunnistuksen vuosittainen lasten ja nuorten päätapahtuma, Leimaus-leiri, järjestettiin myös kesällä 2024 ensimmäistä kertaa Pajulahdessa. ”Pajulahti toimi leirin järjestämispaikkana todella hyvin, sillä etäisyydet rakennuksista toisiin ja majoituspaikoille olivat sopivan lyhyet, ja onhan ympäröivä luonto mahtava. Meille osui vielä helleviikko, joten uimaranta oli kovassa käytössä!”, Ojapalo paljastaa.
Urheiluopiston tarjoamalla taloudellisella tuella ja siten Pajulahden hyödyntämisellä on suuri merkitys Suunnistusliitolle ja kilpasuunnistajien kehittymiselle. Pajulahden palveluista ovat hyötyneet erityisesti Suunta huipulle -ryhmän suunnistajat.
”Kilpasuunnistajat ovat hyödyntäneet laajasti esimerkiksi Pajulahden testauspalveluita, sisäharjoittelumahdollisuuksia ja korkean paikan majoitustiloja. Suomen talviolosuhteissa sisäjuoksuradat ovat todella tärkeitä”, Ojapalo korostaa.
Kotikisoihin valmistaudutaan suurin odotuksin
Ensi vuoden ”suunnistuksen superkesää” odotetaan Suunnistusliitossa suurella innolla ja odotuksilla. Suomalaiset ovat menestyneet muiden pohjoismaalaisten tavoin hyvin viime vuosikymmenien arvokilpailuissa. Hyviä haastajia on toki viime aikoina tullut myös muualta, kuten Sveitsistä ja Itä-Euroopasta. Kotikenttäedun pitäisi ainakin osaltaan kasvattaa suomalaisten mahdollisuuksia menestyä tulevissa MM-kilpailuissa.
Ojapalon mukaan suomalaisittain suurimpia mitalitoivoja MM-kilpailuissa ovat muun muassa Tampereen Pyrinnön Venla Harju ja Kalevan Rastin Miika Kirmula. Harju on voittanut aikuisten sarjassa aiemmin viestin MM-hopeaa sekä kolmesti MM-pronssia: kerran sprintissä ja kahdesti keskimatkalla. Kirmula taas on saavuttanut MM-kilpailuissa viestihopeaa kahdesti ja sprinttiviestin hopeaa kerran sekä oli lisäksi vuoden 2024 EM-kilpailuissa pitkällä matkalla pronssilla.
Vaikka Kuopion kilpailualue ja sen lähimetsät ovat olleet pitkään suunnistajilta harjoittelukiellossa, maastotyyppi on suomalaisille tuttu, joka jo itsessään tuo etumatkaa muista maista tuleviin kilpailijoihin.
”Uskomme, että suomalaisten iso menestyskisa on tulossa. Toivomme kaikille ehjää harjoituskautta. Urheilijat ovat nyt hyvässä kunnossa, niin pitäisi olla kaikki mahdollisuudet räjäyttää potti!”, Ojapalo sanoo.
