Askelanalyysien avulla pyritään tukemaan urheilijoiden ominaisuuksien kehittämistä

Nikke Vilmin väitöskirjatutkimukselle, ”Harjoittelu- ja askelanalyysidatan vaikutukset kilpailutuloksiin pika- ja kestävyysjuoksuissa sekä horisontaalihypyissä” myönnettiin Urheiluopistosäätiön kolmen vuoden tutkimusapuraha. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa urheilijoille ja valmentajille lisätietoa urheilijan ominaisuuksista sekä kehityskohteista ja isossa kuvassa tarjota tietoa koko suomalaisen yleisurheiluyhteisön käyttöön.

Mistä tutkimuksessa oikeastaan sitten on kyse? ”Yksinkertaistaen tutkimuksessa yritetään kartoittaa yhteyksiä harjoittelun ja testauksen – tässä tapauksessa pääosin askelanalyysitestauksen – ja kilpailutulosten välillä. Usein nämä jäävät käytännön tasolla hieman irrallisiksi asioiksi toisistaan, joten tavoitteena on saada laajempi käsitys ja tutkimustietoa tekijöiden yhteyksistä keskenään”, tiivistää Vilmi.

Askelanalyysissä juoksun osat puretaan numeeriseksi dataksi. ”Askelanalyysi tarkoittaa hieman eri asioita eri lajeissa, mutta esimerkiksi pikajuoksussa mitataan askelmuuttujia; juoksunopeuden lisäksi tärkeimpinä askelpituutta ja -tiheyttä, kontaktiaikaa, lentoaikaa ja vasemman ja oikean jalan puolieroa sekä lisäksi useita muita laskennallisia muuttujia juoksuaskeleesta”, valottaa Vilmi.

Taustalla vuosien mittaustiedot

Tutkimuksen aihe löytyi Vilmin päivätyön parista. Hän toimii Liikuntakeskus Pajulahdessa valmennuksen kehittäjänä, testaajana sekä tutkijana. ”Olen tehnyt näitä mittauksia jo vuodesta 2013 saakka, ja alkuperäisenä ajatuksenani oli päästä hyödyntämään ja analysoimaan jo olemassa olevaa, useilta sadoilta urheilijoilta kerättyä dataa vielä syvällisemmin”, kertoo Vilmi tutkimuksen taustoista.

Vuosien aikana kerätyn datan analysoinnin lisäksi Vilmi on aloittanut syksyllä keräämään tutkimustietoa laajalta joukolta urheilijoita, joita on tavoitteena lopulta saada mukaan lähes 150. Mukana tutkimusryhmässä on niin pikajuoksijoita, pitkän matkan juoksijoita kuin pituushyppääjiä ja kolmiloikkaajia. Tutkimusta varten he täyttävät omaa harjoituspäiväkirjaansa ja osallistuvat lajinomaisiin mittauksiin vähintään kerran kauden aikana. ”Urheilijat tekisivät näitä testejä ihan ilman tutkimustakin, eli kyseessä on hyvin perinteinen testimenetelmä. Uutta on kuitenkin se, että analyysejä tehdään ihan todellisista kisatilanteista ja -suorituksista kisakauden aikana. Kilpailuanalyysit tehdään pääosin videotallenteesta, mutta tarkkailun kohteena on samat seikat kuin testisuorituksissa. Tällä menettelyllä päästään vertaamaan harjoituskauden tuloksia kisatilanteen suorituksiin. Harjoituspäiväkirjan avulla pystymme lisäksi saamaan lisätietoa siitä, millaista harjoittelua treenikaudella on tehty ja kuinka paljon, ja linkittämään myös nämä tiedot askelanalyysien kanssa”, kertoo Vilmi.

Tutkimuskokonaisuuteen kuuluu vielä loppuvaiheessa tehtävä interventiotutkimus, jossa valikoitujen urheilijaryhmien harjoittelua muokataan tehtyjen analyysien pohjalta, tavoitteena vaikuttaa askeldatamuuttujiin. Seurannalla on tarkoitus kerätä tietoa siitä, miten harjoittelun muutokset vaikuttavat testituloksiin ja lopulta myös kisasuorituksiin.

Tavoitteena tukea urheilijoita ja valmentajia

Vilmi toivoo, että tutkimuksen tuloksilla voitaisiin tukea urheilijoiden valmennusta ja kehittymistä sekä lisätä tietotaitoa koko yleisurheiluyhteisössä: ”Isossa kuvassa voidaan tuottaa tietoa siitä, miten harjoituskaudella saadut testitulokset ennustavat suoritustasoa kisakaudella. Yksilötasolla voidaan taas tarkastella urheilijan yksilöllisiä ominaisuuksia, kuten vaikkapa askelpituuksia, ja pyrkiä tulosten pohjalta kehittämään ominaisuuksia haluttuun suuntaan. Kisasuorituksia analysoimalla pyritään löytämään vastauksia myös siihen, miksi kisatilanteessa urheilijat suoriutuvat tavanomaisesti aina testitilannetta paremmin, tehtiin testi sitten niin tosissaan ja kovaa kuin pystytään.” 

Urheiluopistosäätiön tukee Vilmin tutkimusta kolmivuotisella tutkimusapurahalla. ”Aika on rahaa”, tuumaa Vilmi ja jatkaa: ”Säätiön apurahan avulla olen pystynyt keskittymään tutkimuksen tekemiseen ja jättämään muita töitä hieman vähemmälle, joten tuki on tullut todella tarpeeseen.” 

Luitko jo nämä?